Tämän leikkauksen myötä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista sekä kuntoutuksesta maksettavat sairausvakuutuskorvaukset poistuivat käytännössä kokonaan.
Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) on jo valmisteluvaiheessa pitänyt leikkauspäätöstä suurena virheenä. Yhdistyksen mukaan hoitoonpääsy heikkenee ja eriarvoisuus terveyspalveluiden saatavuuden osalta vain kasvaa.
Hallitus on arvioinut, että hyvinvointialueiden menot kasvavat noin kymmenen miljoonaa euroa korvausten leikkaamisesta aiheutuvien potilassiirtymien takia.
– Pidämme hyvin todennäköisenä, että aiemmin yksityisiä terveyspalveluita käyttäneitä potilaita pyrkii jatkossa hakeutumaan julkisen terveydenhuollon palveluihin enemmän, kuin mitä hallitus on arvioinut. Erityisesti tämä koskee tutkimuksia, erikoislääkäripalveluita ja fysioterapiaa, LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo tiedotteessa.
Hän ottaa esimerkiksi suun terveydenhuollon, jonka Kela-korvaukset puolitettiin vuonna 2016. Sen seurauksena potilaskäyntien määrä laski 350 000−400 000 käyntiä vuodessa.
− Kuinka käy tämän leikkauksen jälkeen esimerkiksi kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten sekä kuntoutuksen osalta? Kasvaako hoitovelka entisestään, Tolonen kysyy.
− Koska julkiseen terveydenhuoltoon pääseminen kangertelee hoitotakuusta huolimatta, osa kansalaisista joutuu pitkien jonojen jatkoksi ja osa lykkää hoitoon hakeutumista tai luopuu siitä kokonaan, hän arvioi.
Sote-uudistuksen keskeisinä tavoitteina on parantaa palveluiden saatavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä hillitä kustannusten kasvuvauhtia.
LPY:n mielestä Kela-korvausten leikkaaminen ei tue näitä tavoitteita. Sairaanhoidon korvausten leikkaaminen vähentää tarpeelliseen hoitoon hakeutumista, heikentää hoitoonpääsyä, kasvattaa hoitojonoja ja -velkaa sekä lisää julkisen sektorin terveysmenoja ja kansalaisten eriarvoisuutta.