Hinnat ovat laskeneet sekä koko maassa että pk-seudulla. Syynä hiipumiseen on tietenkin kuluttajien synkkä tilanne kustannusten ja korkojen kanssa, sanoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.
Energian hinnan nousu iskee etenkin isoihin asuntoihin pitkien etäisyyksien päässä, kun taas korot koskevat kasvukaupungeista asuntoja ostaviin, missä hinnat ja täten lainamäärät ovat suurempia.
Brotheruksen mukaan kysynnän lisäksi hintoihin laskupainetta tuo tuotantoputkessa olevat uudet asunnot vielä ensi vuoden loppuun asti.
– Asuntoaloitukset ovat pysyneet korkealla, mikä tarkoittaa runsasta määrää etenkin kompakteja vuokra-asuntoja kasvukeskuksiin vielä vuoden 2023 lopulle asti. Yksiöiden hintoihin ei siis ole odotettavissa nopeaa nousukäännettä, Brotherus pohtii.
Tilastokeskus kertoi asuntojen hintojen laskeneen syyskuussa 1,2 prosenttia elokuusta ja asuntokauppa väheni välittäjien tietojen mukaan 18 prosenttia viime vuodesta. Kesäkuun huipulta hinnat ovat laskeneet koko maassa kolme ja pk-seudulla neljä prosenttia.
– Asuntomarkkinamittarit kulkevat kaikki heikompaan, mutta mikään ei vielä hälytä suuresta romahduksesta: kauppamäärät ja asuntojen ostoaikeet ovat vain hieman alle pitkän aikavälin keskiarvon, rakennusliikkeillä on vain vähän myymättömiä valmiita asuntoja ja kaikkien myyntisivustoilla olevien asuntojen määrä on noussut vasta normaalille tasolle koronakuopan jäljiltä, Brotherus sanoo.
– Yhteenvetona asuntomarkkinatkin kulkevat kyllä kohti hiipuvaa aikaa, eikä pohjia hintaluisussa ole vielä nähty, mutta romahduksesta tai suuresta syöksystä ei näy vielä merkkejä, hän jatkaa.