Energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry luovuttaa tänään ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) konsulttiyhtiö Pöyryllä teetetyn selvityksen.
– Velvoittavaa lisäsääntelyä ei tarvita, vaan uuden lainsäädännön pitäisi olla mahdollistavaa, jotta asiakas voi valita, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä korostaa Lännen Medialle muun muassa Turun Sanomien julkaisemassa jutussa.
Selvityksen mukaan lämpömarkkinat tulee avata kilpailulle, mutta ei samalla tavalla kuin sähkö- ja kaasuverkkoja. Sähkön kilpailussa Pohjoismaat ovat yhtä markkinaa.
Leskelän mukaan avaamisella ei saavuteta hirveästi hyötyä, koska kaukolämpöverkot ovat paikallisia. Kilpailua kuitenkin tarvitaan, jotta kuluttaja voi tulevaisuudessa valita, minkälaista lämpöä ostaa.
– Kun nykyään lämpöä ostetaan kilowattitunteina, niin asiakas voi jatkossa ostaa uusiutuvaa kaukolämpöä tai hukkalämpöä. Palveluntarjoaja vain huolehtii, että tuote on olemassa. Energian pitää olla silti luotettavaa ja edullista: näistä ei voida tinkiä, hän sanoo.
Kuluttaja voi hukkalämmön hyödyntämisellä saada säästöä kaukolämpölaskuunsa. Esimerkiksi pienessä Mäntsälän kaupungissa merkittävä osa kaukolämmöstä tulee datakeskuksesta.
Kaukolämmön jakeluyhtiöt haluavat ostaa nykyistä enemmän hukkalämpöä eli etsiä lämmönlähteitä oman tuotantonsa ulkopuolelta. Esimerkiksi taloyhtiöiden ja kauppakeskusten toivotaan myyvän kaukolämpöverkkoon entistä enemmän hukkalämpöä eli ihmisten ja koneiden synnyttämää ylijäämälämpöä.
– Yhä enemmän on otettu käyttöön jätevesien, datakeskusten ja jopa kerrostalojen hukkalämpöjä. Juuri tässä on kaukolämpöyhtiöiden suuri mielenkiinto: miten paljon ja miten tehokkaasti hukkalämpöä voidaan hyödyntää lisää, Leskelä kertoo Lännen Medialle.
