Venäjään erikoistunut Chigagon yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Konstantin Sonin kommentoi mahdollisia Vladimir Putinin seuraajaehdokkaita liittyen Meduzan juttuun, josta Verkkouutiset on kertonut tässä.
Sonin kuitenkin huomauttaa, että Putinin johtamalle diktatuurityypille on ominaista pysyä pystyssä, vaikka ”kaikki magnaatit [mahtimiehet] olisivatkin tyytymättömiä” mainiten pääesimerkkinään Adolf Hitlerin Saksan vuonna 1945.
– Odottaisin juntan, neuvostotapaan ilmaisten ”kollektiivisen johdon”, korvaavan Putinin. Vallanjako magnaattien kesken. Näin kävi [Josif] Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 ja [Nikita] Hruštšovin syrjäyttämisen jälkeen vuonna 1964.
Soninin mukaan kolme nimeä nousee esiin. Näistä ensimmäinen on presidentti Boris Jeltsinin aikainen liberaali pääministeri Sergei Kirijenko.
Kirijenko on vuodesta 2016 lähtien toiminut Venäjän presidentinhallinnon varajohtajana, joka on toiminut ”viime vuosina katveessa harmaana eminenssinä”. Professorin mukaan Kirijenkon käynti ”Mariupolissa viime viikolla ei ollut sattumaa”.
Toisena nimenä Sonin mainitsee entisen presidentin ja pääministerin Dmitri Medvedevin, jonka on ”pitänyt kompensoida liberaali-/pakolaisyhteyksiään äärimmäisen haukkamaisella kielenkäytöllä”.
– Toisin kuin muut Putinin magnaatit, Medvedev on mielellään esillä, mutta häntä pidetään heikkona, epäpätevänä ja epäluotettavana, Sonin arvioi.
Kolmantena nimenä Sonin mainitsee Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin.
– [H]änellä on valmis ja pätevä hallintotiimi, ja hän on vähemmän sekaantunut invaasiofiaskoon kuin muut. Hän on karismaattisuuden vastakohta, mitä voidaan pitää etuna – esimerkiksi kollektiivisen johdon ykkösnimenä.