Poliisitaustainen kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) on huolestunut väkivaltaisuuksista, jotka ovat viime päivinä ravistelleet useita Ruotsin kaupunkeja. Hän on jäsenenä eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka käsittelee muun muassa Suomen sisäiseen turvallisuuteen liittyviä asioita.
– Ruotsin mellakat ovat varoittava esimerkki myös Suomelle. Myös meillä katujengien asema on vahvistunut ja viranomaisvastaisuus lisääntynyt. Jotta emme päädy samaan tilanteeseen kuin Ruotsi, on määrätietoisiin toimenpiteisiin jengiytymisen torjumiseksi ryhdyttävä ajoissa. Yhtä viisasten kiveä ei ole olemassa. Tarvitsemme sekä kovia että pehmeitä keinoja, Tolvanen sanoo tiedotteessa.
Tarvittavina keinoina Tolvanen mainitsee muun muassa nuorten tukipalvelujen parantamisen, lastensuojelun uudistamisen sekä viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämisen.
Tolvasen mukaan sisäisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää myös poliisien määrän kasvattamista nykyisestä noin 7 400 poliisista yli 8 000 poliisiin. Lisäksi hän kaipaa muutoksia lainsäädäntöön.
– Katujengien väliseen välienselvittelyyn liittyvien rikosten rangaistuksia on Suomessa kovennettava esimerkiksi laajentamalla nykyinen järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva rikoksen koventamisperuste koskemaan myös jengien välienselvittelyä. Samansuuntaista sääntelyä on otettu käyttöön Tanskassa, jossa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys erimielisyyksiin rikollisjengeissä, Tolvanen kertoo.
Hänen mielestään myös törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus on nostettava nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmistetaan niistä tuomittavien vankeusrangaistusten pääsääntöinen ehdottomuus.
– Törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöä on muutettava siten, että luvattoman ampuma-aseen kantaminen tai kuljettaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulee rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena, Tolvanen sanoo.
Tolvanen toivoo, että maahanmuuttajayhteisöissä vaikuttavia avainhenkilöitä saadaan yhä aktiivisemmin mukaan työhön, jossa nuorille luodaan tulevaisuudennäkymiä ja ennaltaehkäistään rikollisen elämäntavan piiriin ajautumista.
– On rehellisesti tunnustettava, että katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa. Suomen kotouttamispolitiikan punaiseksi langaksi otetaan kielen oppiminen, koulutus, osallisuus ja työnteko, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen, Tolvanen sanoo.
Tolvasen johdolla valmisteltu kymmenen keinoa jengirikollisuuden torjumiseksi on luettavissa kokoomuksen verkkosivuilla.