Koronaepidemia on pahentanut lähisuhdeväkivaltaa sekä vaikeuttanut avun hakemista ja saamista. Lapsista ja nuorista aikaisempaa useampi on kokenut epidemian aikana fyysistä ja henkistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta. Kokemusten yleisyydessä oli eroja hyvinvointialueittain.
Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta, koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevästä tuoreesta asiantuntija-arviosta.
Monilla hyvinvointialueilla esimerkiksi 8.–9. luokilla opiskelevista tytöistä suurempi osuus kertoi fyysisestä väkivallasta vuonna 2021 kuin vuonna 2019. Aiempaa suurempi osa kertoi myös perheenjäsenten välisestä fyysisestä väkivallasta viimeisen 12 kuukauden aikana.
Tytöt kertovat selvästi aiempaa useammin myös seksuaalisesta häirinnästä. Perusasteen 8. ja 9.-luokkaisista sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijatytöistä noin 50 prosenttia on kohdannut koronan aikana seksuaalista häirintää. Vuonna 2019 vastaava luku oli 30 prosenttia.
Alueelliset erot julkisilla paikoilla tapahtuvassa seksuaalisessa häirinnässä ovat isoja. Eniten sitä on epidemian aikana esiintynyt isoissa kaupungeissa.
Väkivallan kokemusten lisäksi nuorten terveyteen ja mielenterveyteen ovat vaikuttaneet muun muassa etäkoulu ja sosiaalisten suhteiden väheneminen. Ne ovat lisänneet esimerkiksi opiskeluvaikeuksia, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöoireilua sekä peruskoulussa, toisella asteella että korkeakouluissa.
Koulu-uupumus on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä ja koulunkäynnistä kertoo pitävänsä aiempaa pienempi osuus.
Esimerkiksi yläkoulun ja toisen asteen opiskelijatytöillä koulu-uupumus on ollut kasvussa jo vuodesta 2006 ja koronaepidemia-aikana se on lisääntynyt entisestään.