Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäsen ja aiempi eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan siviilien raaka teloittaminen on joukkomurha, ehkä jopa kansanmurha.
– Kansainvälisen yhteisön on toimittava. Venäjän sotarikokset on saatettava Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkintaan. Suomi tukee sotarikostutkinnan aloittamista ja syyllisten saattamista vastuuseen teoistaan, hän sanoo tiedotteessa.
– Venäjä on tekemässä itsestään muiden valtioiden eristämää ja halveksimaa hylkiövaltiota. Maata, jonka kanssa ei haluta olla tekemisissä, Vehviläinen jatkaa.
Vehviläinen toteaa olevan paradoksi, että Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen veto-oikeuksineen.
– YK näyttää halvaantuneelta tällaisessa tilanteessa. Venäjä kuuluu myös YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Ukrainassa nähdyn perusteella Venäjä ei ole eikä siitä tule ihmisoikeuspuolustajaa.
– Olen ollut valtakunnan politiikassa mukana lähes 35 vuotta. Riemuitsin aikanaan Berliinin muurin murtumisesta ja kylmän sodan loppumisesta. Uskoin demokratiaan ja Eurooppaan. Kannatin vahvasti Suomen liittymistä Euroopan unioniin, Vehviläinen kertoo.
Nyt hän sanoo joutuvansa toteamaan, että oli liian toiveikas Venäjän kehityksen suhteen.
– Tänään on karvasta katsoa, kun naapurissa ei ole sananvapautta ja vapaata lehdistöä, ei kokoontumisvapautta, ei toimintamahdollisuuksia oppositiolla, vaalit ovat vilpilliset ja kansalaisille kerrotaan potaskaa Ukrainaan liittyen. Esimerkiksi Butšan raakuuksia Venäjä väittää lavastetuiksi.
Hän toteaa, että Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisessa Ukrainaan Suomi seisoo yhteisessä rintamassa muiden EU-maiden kanssa.
– EU on tärkein ulkopoliittinen viitekehyksemme. EU on poliittis-taloudellinen yhteisö, mutta se ei ole puolustusyhteisö. Jos haluamme osaksi laajaa puolustusyhteisöä, silloin paikkamme on Natossa. Tätä kannatan ja sen eteen omassa edustajan tehtävässäni työskentelen, Vehviläinen toteaa.