Sauli Niinistö luennoi tiistaina Turun yliopistossa eduskuntatutkimuksen keskuksen sarjassa, jossa jokainen presidenttiehdokas käy vuorollaan puhumassa. Istuvan presidentin aiheena oli ”rauhaa rajoille”.
Sauli Niinistön mukaan valtapolitiikan on sanottu palanneen. Hänen mukaansa voidaan sanoa, että on neljä suurta toimijaa: Kiinan Xi Jinping, Venäjän Vladimir Putin, ”juridinen henkilö nimeltä” EU ja USA:n Donald Trump.
Demokraattista Euroopan unionia lukuun ottamatta muut ovat nopeita toimijoita.
– Ollaan paradoksaalisessa tilanteessa, jos joudutaan ajattelemaan sillä tavalla, että demokraattinen järjestelmä olisi jotenkin haitta kansainvälisessä yhteistyössä. Olemme oppineet ajattelemaan ja pidämme arvossa, että maailmaa johdetaan demokraattisesti, Sauli Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan EU:n kohdalla joutuu valitettavasti kysymään, missä tämä juridinen henkilö milloinkin on. Syyriassa selvittelijät ovat USA ja Venäjä, Pohjois-Koreassa selvittelijät ovat USA ja Kiina. Ukrainassakin USA:n ja Venäjän huonosti näkyvä neuvotteluketju vaikuttaa kaikkein relevanteimmalta.
– Tästä emme voi tehdä mitään muuta johtopätöstä kuin että me tarvitsemme vahvemman Euroopan unionin. Sellaisen, joka saa äänensä kuuluviin, Niinistö totesi.
– Minusta se kehitys, että EU alkaa vihdoinkin puhua omasta turvallisuudestaan ja huolenpidosta, Euroopan kansalaisten turvallisuuden takaamisesta, on äärimmäisen tärkeä asia. Koska maailma on niin kovin rakennettu, että vahvat näyttäytyvät. Jos Euroopan unioni rakentaa tällaista vahvuutta, niin sen äänikin saattaa vahveta, ihan muissakin asioissa.
Niinistö sanoi myöntävänsä tämän olevan ”vähän kyynistä ajattelua, mutta kyllä näin se maailma edelleen tuntuu tietyllä tavalla voimaa kuuntelevan”.
Nuolia ja kysymysmerkkejä
Sauli Niinistö nauratti suuren salin täyteistä kuulijajoukkoa ryhtymällä piirtämään suurvalloista suhdekaaviota. Hän nimitti sitä vähän jännemmäksi harjoitukseksi.
Kaavion neljään nurkkaan tulivat Kiina, Yhdysvallat, Venäjä ja EU. Niiden välille hän piirsi eri vahvuisia ja erisuuntaisia vaikutusnuolia.
Kiinan ja EU:n väliseen nuoleen tulivat Xi, Davos, ja Suomi.
– Presidentti Xi Davosin puheessaan tai Suomen-vierailullaan viime keväänä – hän otti esille että ”me”, Kiina ja Eurooppa, kannatamme vapaakauppaa ja ”me” kannatamme ilmastonmuutoksen torjuntaa. Eurooppalainen vastine (nuoli) on sitten pidettävä vähän heikompana, siinä on dubioita vapaakauppaa mutta ennen kaikkea Kiinan ihmisoikeuksia ja järjestelmää kohtaan, Sauli Niinistö selvitti kaavionsa kohtaa.
Venäjän ja EU:n välillä katkonuolessa on ”pieniä asioita”. Presidentin mukaan kyse on esimerkiksi Vladimir Putinin myötätunnosta Itämeren lentoturvallisuudessa ja mustan hiilen kohdalla.
Sauli Niinistön mukaan myös Angela Merkel katsoo Venäjän lähestyneen pienissä asioissa. EU:n vastaus sen sijaan sisältää huomattavan määrän epäluuloa Krimin ja Ukrainan vuoksi.
Kiinan ja Venäjän suhde on Niinistön mukaan ”kaikkein jännin” ja sisältää ison kysymysmerkin. ”Se ei näytä kehittyvän”.
Kiinan ja USA:n suhde liikkuu molemmin puolin.
– Se että näinkin paljon voidaan piirtää, johtuu Pohjois-Korean ongelmista ja vaarasta, jossa USA ja Kiina selvästi lähestyvät toisiaan. …Jos tilanne ratkeaa, siirrytään Etelä-Kiinan merelle ja kauppa-asioihin, ja silloin tulee vaikeuksia.
Oikein vahva nuoli USA:sta Venäjälle syntyy Niinistön mukaan siitä, että ”Venäjä on vaikuttanut USA:n presidentinvaaleissa mitä ilmeisimmin”. Toisessa, molemminpuolisessa vaikutusnuolessa Venäjän ja USA:n välillä lukeva T. P. tarkoittaa Trumpia ja Putinia.
Presidentti Niinistö sanoi tulkintansa olevan, että jos vaalisotku maiden välillä ratkeaa, T.P.-linkki aukeaa.
– Jolloin voi olla mahdollista, että Venäjän ja USA:n suhteissa nähdään nopeaakin kehitystä.
Lopuksi Niinistö arvioi valmiiksi saamaansa suhdekaaviota.
– Ei johdu ihan pelkästään minun huonosta piirustustaidostani, että sotkuiselta näyttää. Paljon on erilaista vireillä.
Miksi tällaisia mietin?
Euroopan unioni näyttäytyy hänen mukaansa pikemminkin objektina kuin subjektina, joka ei istu kaikissa pöydissä.
– Ja se on kyllä EU:n kannalta ongelma. Me tarvitsemme vahvemman EU:n, Sauli Niinistö sanoi.
– Miksi tällaisia piirtelen ja mietin? Kyllä nämä vaan liikuttavat aika lailla koko maailmaa, liikuttavat Suomea.
– Ja miksi me voimme olla aika tyytyväisiä siihen, että meillä on suhteet nyt sattumoisin auki aika hyvin jokaiseen noihin keskiöihin? Siitä on se suuri hyöty, että pieni keskustelukumppani on monien mielestä aika vaaraton, jolloin ehkä tulee vähän avoimemmin puhuttua, ja jolloin tulee ehkä esitettyä sellaistakin, jonka viestin toivoo menevän pidemmälle.
Presidentin mukaan ”Suomi herättää nyt aitoa kiinnostusta paljon, paljon enemmän kuin esimerkiksi virkakauteni alussa, myös noissa ympyröissä”.
Hän sanoi maailmassa pidettävän paljon kauniita puheita. Se on hyvä, mutta ”luotan enemmän konkretiaan”.
– Vaikka pienikin konkreettinen teko on parempi kuin tuhat kaunista puhetta, jollei niistä seuraa mitään. Sen vuoksi me olemme olleet aktiivisia Itämeren lentoturva-asiassa – ei pelkästään Itämeren lentoturvan vuoksi, vaan siinä aukeni tietynlainen mahdollisuus saada Nato ja Venäjä keskustelemaan jostakin asiasta jossa etumerkki olisi positiivinen, sen sijaan että he ovat vuosikausia keskustelleet vain negatiivisen etumerkin asioista.
Lopussa teemaan vielä palannut Sauli Niinistö sanoi yrittäneensä kuvailla, miten Suomi toimii kansainvälisissä suhteissa.
– Olen äärimmäisen tyytyväinen siihen, että meillä on näin pieneksi maaksi hämmentävän laajat yhteydet. Ja niitä yhteyksiä tietysti pyritään käyttämään vain yhdessä tarkoituksessa: edistämään rauhan asiaa.
Hänen mukaansa ”ehdotella voi mitä vaan, politiikassa se on yleinen tapa”, mutta onnistuminen vaatii myös ehdotuksen mitoittamista oikein.
– Ettei tavoittele kuuta taivaalta. Tähtikin riittää. Tällä tavalla me olemme rakentamassa rauhaa tavalla, joka minusta on pantu merkille.
LUE MYÖS:
Presidentti sanoo vihapuheen vaarantavan median kontrollia
https://twitter.com/niinisto2018/status/932921086852976640
