Niin sanottujen superlevittäjien merkitys koronaviruspandemialle on osoittautumassa huomattavasti aiemmin arvioitua suuremmaksi.
Hongkongin yliopiston professori Benjamin Cowling ja tutkija Dillon Adam tutkivat SARS-CoV-2-viruksen leviämistä Hongkongissa tammikuun 23. ja huhtikuun 28. päivän välillä. Yhteensä yli tuhannesta tapauksesta jäljitettiin kaikki paikalliset tartuntaryppäät.
– Havaitsimme, että superlevittäminen on vaikuttanut äärimmäisen paljon viruksen levinneisyyteen, Cowling ja Adam kirjoittavat the New York Timesissa.
Covid-19-tapauksista 689 havaittiin ulkomailta saapuneilta henkilöiltä. Yhteensä 349 paikallisesta tartunnasta 196 oli yhteydessä vain kuuteen superlevittäjätapahtumaan.
– Yksi henkilö tartutti ilmeisesti 73 muuta henkilöä käytyään useissa baareissa maaliskuun loppupuolella. Häät, kirkot, illalliset, työpaikkajuhlat ja karaokebaarit olivat mukana muissa klustereissa, epidemiologit toteavat.
Tutkimus vahvisti aiemman arvion, jonka mukaan 20 prosenttia sairastuneista aiheuttaa 80 prosenttia kaikista tartunnoista. Kymmenen prosenttia sairastuneista tartuttaa loput 20 prosenttia yleensä samassa kotitaloudessa.
– Yhtä hätkähdyttävä oli havainto, jonka mukaan 70 prosenttia tartunnan saaneista ei siirtänyt tautia eteenpäin yhdellekään henkilölle, Benjamin Cowling ja Dillon Adam toteavat.
K-arvo kertoo ryppäistä
Tutkijoiden mukaan osuudet ovat samansuuntaisia kuin esimerkiksi Kiinassa ja Etelä-Koreassa tehdyissä seurantatutkimuksissa. Koronaviruksen kohdalla tartuntavauhtia kuvaava R-luku voi näin ollen antaa virheellisen kuvan epidemian etenemisestä.
SARS-CoV-2:n R-luku on 2–3, eli sairastunut henkilö tartuttaa keskimäärin kahdesta kolmeen muuta henkilöä ilman rajoitustoimia. Epidemia tukahtuu, jos R-luku putoaa alle yhden.
Koronaviruksen kohdalla voi olla järkevämpää seurata k-arvoa, joka kuvaa taudin leviämistä ryppäissä. Mitä matalampi k-luku on, sitä harvemmilta levittäjiltä tartunnat tulevat. Esimerkiksi vuoden 1918 espanjantaudissa superlevittäjillä ei ollut juurikaan merkitystä, joten k-arvoksi on laskettu yksi.
SARS-epidemiassa k-luku oli 0,16 ja MERS:n 0,25. Uuden koronaviruksen arvo lienee hieman suurempi.
Cowlingin ja Adamin mukaan ei ole vielä tiedossa, miksi jotkut ihmiset levittävät tautia muita tehokkaammin. Altistumisen kestolla ja tilanteella on ainakin merkitystä, sillä ahtaat sisätilat ovat infektioille otollisempia.
– SARS-CoV-2:n tartuttavuuden tiedetään olevan huipussaan pari päivää oireiden alkamisen jälkeen ja laskevan hiljalleen. Toisaalta henkilö voi aiheuttaa infektioita jo ennen oireiden alkamista tai kokonaan oireettomana (tämän vuoksi kasvomaskit ovat tärkeitä), tutkijat toteavat.
