– Natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon tänä päivänä vuonna 1941, mutta neuvostosotilaat puolustivat maata viimeiseen hengenvetoon. Tulemme aina muistamaan heidän uhrauksensa, Vladimir Putin totesi keskiviikkona Venäjän parlamentissa pitämässään puheessa Venäjän valtion media Sputnikin mukaan (video alla).
– Tuolloin länsivallat yrittivät päihittää Neuvostoliiton. Kansainvälinen yhteisö ei kiinnittänyt mitään huomiota siihen tosiasiaan, että vaarallinen natsihallinto nosti päätään Euroopassa.
Putin totesi, että natsi-Saksan nousu ja siten myös toinen maailmansota olisi voitu estää puuttumalla siihen ajoissa.
– Se olisi vaatinut vain natsien ja heidän tukijoukkojensa laittamista kuriin. Ikävä kyllä nämä pyrkimykset epäonnistuivat.
– Neuvostoliiton ehdotukset yhteisistä puolustusjärjestelyistä joko sivuutettiin tai haudattiin loputtomiin puheisiin. Länsivallat pyrkivät mieluummin eristämään Neuvostoliittoa sen sijaan, että olisivat liittoutuneet sen kanssa.
– Toimiin, jotka olisivat säästäneet miljoonia henkiä, ei ryhdytty.
Putin käytti kuvaustaan toisen maailmansodan alkutilanteesta ja natsismin noususta esimerkkinä viitatessaan terrorismiin.
– Kansainvälinen yhteisö tekee nyt samoja virheitä. Terrorismi on suurin globaali uhka, mutta Nato jatkaa läsnäolonsa lisäämistä Venäjän rajojen lähellä.
Presidentin mukaan Venäjän ”on vastattava samalla mitalla” Naton toimiin ja retoriikkaan.
Toisen maailmansodan todellinen alkutila ei kuvastu Putinin puheesta.
Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin Saksa solmivat elokuussa 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksena tunnetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Se sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista.
Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin Euroopan etupiirijaosta maiden kesken. Lisäksi valtiot solmivat kauppasopimuksia. Maat miehittivät Puolan yhdessä vuonna 1939.
Natsien ja Neuvostoliiton sopimus raukesi kesäkuussa 1941, kun Saksa aloitti suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon.
Monia venäläispäättäjiä on viime aikoina arvosteltu yrityksistä kirjoittaa historiaa uusiksi lausunnoillaan. Esimerkiksi maan ulkoministeri Sergei Lavrov moitti hiljattain ruotsalaisen Dagens Nyheterin haastattelussa Baltian maita kiittämättömyydestä.
Ministerin mukaan maat ”saivat erota rauhassa” Neuvostoliitosta ilman minkäänlaista väkivaltaa tai sen uhkaa.
Todellisuudessa väkivallalla uhattiin ja sitä myös käytettiin. Venäjän asevoimien joukot surmasivat Liettuan Vilnan televisiotornin verilöylyssä 14 ihmistä tammikuussa 1991. Latvian Riikassa Venäjän joukot tappoivat viisi ihmistä.
Venäläinen kenraali ja puolustusministeri Sergei Shoigun avustaja, Aleksander Kirilin kritisoi taas hiljattain radiohaastattelussa Puolan päätöstä purkaa neuvostoaikaisia muistomerkkejä.
”Tämä ei ole oikein Euroopan valtiolta, jonka natsit miehittivät ja joka ei olisi päässyt natsimiehityksestä eroon ilman Neuvostoliiton apua”, Kirilin totesi.
”Meidän mieliimme yritetään istuttaa ajatusta siitä, että me olisimme muka miehittäneet heidät”, Kirilin jatkoi.
