Ukrainan, Georgian ja Moldovan on määrä allekirjoittaa assosiaatiosopimus EU:n kanssa kesäkuun lopulla. Ukrainan ensimmäinen yritys kariutui viime marraskuussa, mutta Kristi Raik arvioi kriisin vahvistaneen Ukrainan ruohonjuuritason vaatimusta eurooppalaisen valtion rakentamisesta.
Assosiaatiosopimukset eivät kuitenkaan Raikin mielestä ole pitkällä aikavälillä tyydyttävä ratkaisu, sillä ne vaativat kumppanimaita omaksumaan EU:n normeja mutta eivät tarjoa mahdollisuutta täysjäsenyyteen.
– EU tuskin ratkaisee asiaa lähivuosina, sillä unioni on liian hajanainen suhteessa Venäjään ja itäiseen naapurustoonsa. Euroopan parlamenttiin nousseet venäjänmieliset populistipuolueet eivät helpota tilannetta, vaikka niillä ei olekaan suoraa vaikutusta EU:n ulkopolitiikkaan, Raik kirjoittaa.
Hän toivoo, että EU ja Ukraina keskittyisivät käytännön uudistusten edistämiseen eivätkä hukkaisi aikaa turhauttaviin laajentumiskeskusteluihin.
Venäjä ei Raikin mukaan kykene sitomaan Ukrainaa vaikutuspiiriinsä ukrainalaisten vastustuksen vuoksi, mutta se voi jatkaa Ukrainan horjuttamista ja vaikeuttaa maan pyrkimystä kohti Eurooppaa.
EU puolestaan tukee Ukrainan sisäpoliittisia pyrkimyksiä, mutta Raikin mielestä se tuskin myöntää Ukrainalle jäsenyysnäkymiä lähivuosien aikana tai yrittää aktiivisesti estää Venäjää horjuttamasta maata.
– Vastakkainasettelu heikentää sekä EU:ta että Venäjää, Ukrainasta puhumattakaan, Raik toteaa.
