CDU nosti pienen Saarlandin osavaltiovaaleissa kannatustaan 5,5 prosenttiyksiköllä 40,7 prosenttiin ja sai 24 paikkaa 51-paikkaiseen osavaltion parlamenttiin. Saarlandin vaaleilla ei ole suurta merkitystä Saksalle, mutta se osoittaa suuntaa syksyn liittovaltiopäivävaaleille.
Liittokanslerille ja CDU:n puheenjohtajalle Angela Merkelille vaalitulos oli enemmän kuin helpotus. Koko alkuvuosi Saksan politiikassa on puhuttu niin sanotusta Schulz-efektistä sosialidemokraattisen SPD:n kansleriehdokkaan Martin Schulzin mukanaan tuoman kannatusnosteen mukaan. Schulz on entinen Euroopan parlamentin puhemies, ja hän on kansalaisten suosikki liittokansleriksi.
Liittovaltiopäivävaaleja koskevissa mielipidemittauksissa Merkelin CDU-CSU-koalitio (CSU on CDU:n baijerilainen sisarpuolue) on ollut käytännössä tasoissa SPD:n kanssa hieman päälle 30 prosentin kannatuksella, kun vielä viime vuoden lopulla CDU-CSU oli selkeä ykkönen.
Saarlandin vaaleissa Schulz-efekti loisti poissaolollaan, kun puolueen kannatus tippui prosenttiyksiköllä 29,6 prosenttiin. Schulz oli vaali-illan TV-esiintymisissä silminnähden pettynyt, mutta muistutti, että SPD pärjäsi vaaleissa kuitenkin alkuvuoden gallupeja paremmin.
Saksan televisiossa keskeisimmäksi syksyn liittovaltiopäivävaaleja koskevaksi kysymykseksi nousi keskustelu mahdollisista vaalien jälkeisistä koalitioista.
Merkelillä on liittokanslerilla nyt hyvä etulyöntiasema vaaleihin, kun vuoden ensimmäiset osavaltiovaalit sujuivat puolueelta yli odotusten, ja mielipidemittauksissakin Schulz-efekti on pysähtynyt tasatilanteeseen CDU-CSU:n kanssa. Merkelin etuna on se, että Saksan taloudella menee erittäin hyvin, ja Eurooppaa koetelleet ongelmat kuten siirtolaiskriisi ja eurokriisi on toistaiseksi saatu rauhoitettua.
Merkelin kannalta kuitenkin ahdistusta herättää se, että nykyisillä kannatuslukemilla hallitusvaihtoehdot vaalien jälkeen näyttäisivät olevan CDU-CSU:n ja SPD:n suuren koalition jatko tai niin sanottu puna-puna-vihreä-koalitio, johon kuuluvat SPD:n lisäksi vihreät ja vasemmistopuolue Die Linke. Schulzilla on siis Merkeliä enemmän pelivaraa.
Vihreä puolue oli SPD:n kanssa samassa Gerhard Schröderin johtamissa hallituksessa vuosina 1998–2005.
Vasemmistopuolue Die Linke on toistaiseksi pidetty hallitusvastuun ulkopuolella. Se nousi osavaltiotasollakin ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen vasta vuonna 2014.
SPD:ssä ei ole oltu innoissan vasemmistopuolueiden yhteistyöstä, koska useisiin fraktioihin jakaantunut Die Linke sisältää paitsi kovan linjan antikapitalisteja, Eurooppa-vastaisia populisteja ja Venäjän voimapolitiikan ymmärtäjiä, myös ikääntyviä DDR-ajan poliitikoita, joilla oli yhteyksiä maan pahamaineiseen sisäisen turvallisuuden ministeriöön, Stasiin.
Vaihtoehtona Jamaika-koalitio
Helmikuusta lähtien vasemmistopuolueiden ja vihreiden yhteenlaskettu kannatus mielipidemittauksissa on ollut sitä tasoa, että Schulz voisi voittaessaan vaalit kasata puna-punavihreän koalition, mutta pelkkä SPD:n ja vihreiden kannatus ei riittäisi vasemmistohallitukseen. Sekä Die Linken että vihreiden kannatus on viimeaikaisissa mielipidemittauksissa ollut 7–8 prosenttia.
Schulz itse totesi sunnuntai-iltana olevansa avoin puna-punavihreälle vaihtoehdolle.
– Meillä on selkeä linja: haluamme olla vahvimmaksi puolueeksi liittovaltiotasolla. Jos katsotte mielipidetiedusteluita, se on edelleen realistista. Kuka sitten vaalien jälkeen haluaa meidän kanssa koalitioon, on sydämellisesti tervetullut yhteistyöhön, Schulz sanoi ARD:n Tagesschaun haastattelussa.
Vihreiden puheenjohtaja Cem Özdemir totesi ZDF:n uutisten haastattelussa maanantaiaamuna, ettei halua olla mukana Eurooppa-vastaisessa puna-puna-vihreässä, jossa on mukana osin muukalaisvastaisuudella ratsastava Die Linke.
Özdemir rinnasti Die Linken oikeistopopulistiseen nationalistipuolueeseen AfD (Alternative für Deutschland, Vaihtoehto Saksalle), joka sai sunnuntain vaaleissa Saarlandin parlamenttiin kolme paikkaa ja 6,2 prosentin kannatuksen.
Aiemmin vihreät oli Saksassa selkeämmin kallellaan vasemmalle päin, mutta viime vuosina se on saanut harjoitusta myös hallitusyhteistyöstä CDU:n kanssa osavaltiotasolla.
Puna-puna-vihreän rinnalla yhdeksi vaihtoehdoksi on noussut niin sanottu Jamaika-koalitio, johon osallistuisivat CDU-CSU, liberaalipuolue FDP ja vihreät. Nimitys tulee puolueiden väreistä, jotka muodostavat Jamaikan lipun värit. CDU:n väri on musta, FDP:n keltainen ja vihreiden vihreä. FDP putosi liittovaltiopäiviltä edellisissä vaaleissa, koska se ei saavuttanut viiden prosentin äänikynnystä, mutta nyt mielipidetiedustelut ovat lupailleet puolueelle jälleen 5–6 prosentin kannatusta.
Liittovaltiopäivävaalit järjestetään Saksassa 24. syyskuuta.
