Viime aikojen dramaattiset käänteet Viron politiikassa ovat herättäneet kansainvälisessä mediassa spekulaatioita maan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Syynä on ollut pääministeriksi nousseen Jüri Rataksen keskipuolueeseen (Keskerakond) toisinaan liitetty venäjämielisyyden leima.
Edellinen pääministeri Taavi Rõivas, jonka johtama keskustaoikeistolainen reformipuolue istuu nyt oppositiossa, asettuu selväsanaisesti linjan jatkuvuuden takuumieheksi.
– Viron ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkuu entisellään uudesta hallituspohjasta huolimatta. Siitä ei nähdäkseni ole minkäänlaista epäilystä, Rõivas sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
– Minua ei taida kukaan epäillä venäjämieliseksi, ja voin sanoa, että pääministerillä, ulkoministerillä ja puolustusministerillä on tässä asiassa täysi luottamukseni.
Myös Ratas itse on korostanut linjan jatkuvuutta eri yhteyksissä useaan otteeseen.
Keskipuolueen mainetta rasittaa Taavi Rõivasin mukaan erityisesti yhteistyösopimus, jonka sen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja, monissa skandaaleissa ryvettynyt Edgar Savisaar solmi vuonna 2004 presidentti Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueen kanssa.
– Se, miksi tällainen sopimus on edelleen voimassa, herättää väistämättä kysymyksiä. Tämän olen sanonut suoraan myös Ratakselle. Ymmärrän kuitenkin, että juuri nyt hänelle on tärkeintä pitää puolueensa koossa, vaikka hän ja puolueen keskeiset ministerit sopimuksen suuria faneja tuskin ovatkaan.
”Etupiirit kuuluvat menneisyyteen”
Venäjä on Rõivasin mukaan toiminut viimeisten kymmenen vuoden ajan tavalla, jossa on vahvoja viitteitä etupiiriajattelun paluusta.
– Sellainen linja edustaa mennyttä maailmaa ja on fundamentaalisesti väärä, Rõivas sanoo.
Hän huomauttaa läntisten yhteisöjen, kuten EU:n ja Naton, perustuvan suvereenien valtioiden vapaille valinnoille. Ketään ei pakoteta niiden jäseneksi, vaan ovet ovat avoinna kaikille, jotka täyttävät jäsenyyskriteerit yhteisten arvojen pohjalta.
– Tästä periaatteesta on tärkeää pitää kiinni myös tulevaisuudessa. Kyse on Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin keskeisestä kulmakivestä.
Rõivas ei usko, että Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi heikentäisi USA:n sitoutumista Euroopan puolustukseen, kuten monet tarkkailijat ovat pelänneet.
– Ikuisena optimistina ajattelen, että kampanjapuheet olivat kampanjapuheita. Eiköhän hänen todellinen turvallisuuspoliittinen agendansa sittenkin perustu jatkuvuudelle, sillä se on myös USA:n oma etu, Rõivas sanoo.
Tämä ei hänen mukaansa kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Euroopan maiden on jatkossa otettava nykyistä enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.
– Naton suositus, jonka mukaan puolustusmenojen tulisi olla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, on otettava kaikissa jäsenmaissa vakavasti.
Viron oma puolustusbudjetti nostettiin Rõivasin pääministerikaudella 2,2 prosenttiin bkt:sta. Myös uusi hallitus on tasoon sitoutunut.
HEIKKI HAKALA
