Raportin ensimmäinen osa julkistettiin joulukuussa. Jo se kertoi Ruotsin koululaitoksen olevan kriisissä. Ensimmäisessä osiossa oli mukana 65 maata. Niistä vain viisi jäi Ruotsin taakse matematiikassa, kolme luetun ymmärtämisessä ja kuusi luonnontieteissä.
Maan oppositio sai tuloksista aiheen hallituksen koulutuspolitiikan ryöpyttämiseen, vaikka kyseessä onkin pitkän kehityksen ilmentymä.
Tiistaina julkistettiin Pisa-raportin toinen osa. Oppilaiden ongelmanratkaisukyvyssä Ruotsin keskiarvo on 491, kun kyselyyn osallistuneiden 44 maan oppilaiden keskiarvo on 500. Kärjessä ovat Singapore (562), Etelä-Korea (561) ja Japani (552).
Ruotsia heikommin sijoittuvat muun muassa Espanja ja Kroatia. Maan koululaitos ei silläkään tiedolla voi rehvastella, sillä ruotsalaisoppilaiden tuloskehitys on OECD-maiden kehnoin. Sen lisäksi, että Ruotsi jää alle keskiarvon, se on Pohjoismaista heikoin. Tulokset huonontuivat niin heikoimmin kuin parhaitenkin menestyvillä oppilailla.
Pisa-raportin Ruotsia koskeva aineisto koostuu 2 500 oppilaan vastauksista digitaalisessa kokeessa, joka mittaa kykyä ratkaista ongelma, jolla ei ole suoraa kytkentää kouluaineisiin.
