Samalla kun kiinteistösijoittaja Donald Trumpin tie republikaanien presidenttiehdokkaaksi on viikko viikolta vahvistunut, myös hänen lukemansa varsinaista presidentinvaalia koskevissa mielipidemittauksissa on kohentunut.
Koko maata kattavat mielipidemittaukset ovat karkeita ja suuntaa-antavia, sillä lopulta presidentinvaalin voittajan ratkaisevat vain 5–7 avainosavaltion tulokset. Silti valtakunnalliset mielipidetiedustelut näyttävät suuntaa.
Real Clear Politicsin (RCP) eri kannatusmittausten keskiarvossa Trump ja demokraattien todennäköinen presidenttiehdokas Hillary Clinton olivat jo tasoissa joulukuussa. Kun Trumpin vastainen republikaanien rikkaiden taustavaikuttajien rahoittama kampanja oli voimakkaimmillaan, hänen kannatuslukunsa vajosivat. Miljoonien dollareiden antikampanjalla Trumpia vastaan oli selkeä vaikutus suosiolukemiin. Parhaimmillaan Clinton oli jo 10 prosenttiyksikköä RCP-keskiarvossa Trumpia edellä.
Sitä myöten, kun Trumpin kannatusluvut republikaanien kisassa ovat viime aikoina taas nousseet noin 50 prosenttiin ja hänen valintansa on muodostunut selviöksi, myös hänen asemansa valtakunnallisissa mittauksissa Clintonia vastaan on tasoittunut. Maanantaina julkaistussa Rasmussen Reportsin kannatusmittauksessa Trump oli jo Clintonia edellä 41 prosentilla 39 prosenttia vastaan.
Koko Yhdysvallat kattavat mielipidemittaukset eivät kuitenkaan kerro paljon todellisesta asetelmasta. Suurin osa Yhdysvaltain osavaltioista on niin selvästi kallellaan joko demokraatteihin tai republikaaneihin, että 8. marraskuussa järjestettävissä presidentinvaaleissa voi kohtuullisen luotettavasti ennustaa, kumpi ehdokkaista voittaa taakseen osavaltion valitsijamiehet.
Käytännössä presidentinvaalit ratkeavat seitsemässä heiluriosavaltiossa, jotka ovat Ohio, Colorado, Iowa, Nevada, New Hampshire, Virginia ja Florida.
Tasaista avainosavaltioissa
Maanantaina julkaistu mielipidemittaus Ohiosta paljastaa, että kyseisessä avainosavaltiossa Trump ja Clinton ovat hyvin lähellä toisiaan. Demokraatteihin kallellaan olevan Public Policy Pollingin mittaus osoittaa Clintonille 45 prosentin kannatusta ja Trumpille 42 prosentin kannatusta.
Muissa heiluriosavaltioissa ei ole lähiaikoina tehty projektioita todennäköisten presidenttiehdokkaiden välillä. Tammikuussa tehdyssä mittauksessa Trump ja Clinton olivat Iowassa tasoissa. Floridassa Trump oli maaliskuussa niukasti edellä, mutta huhtikuun lopussa tehdyissä mittauksissa Clinton otti Trumpiin nähden 10 prosenttiyksikön kaulan, mikä vastaa silloin tapahtunutta heilahdusta koko liittovaltion tasolla.
Coloradossa on tehty vastaava mittaus (Quinnipiac) antoi Trumpille 11 prosenttiyksikön etumatkan Clintoniin nähden. New Hampshiressa taas Clintonilla on RCP:llä keskimäärin 10 prosenttiyksikön etumatka Trumpiin nähden. Virginiassa Clintonin etumatka on keskimäärin yli 10 prosenttiyksikköä Trumpiin nähden. Nevadasta ei ole mielipidemittauksia toistaiseksi Trumpin ja Clintonin väliltä.
Sen verran, mitä osavaltioista on tähän mennessä käytettävissä dataa, näyttäisi siltä, että kumpi tahansa, Trump tai Clinton, voi lopulta nousta voittajaksi. Florida näyttää lopulta olevan ratkaiseva osavaltio, sillä suurena osavaltiona sillä on suurin merkitys heiluriosavaltioista. Toinen keskeinen osavaltio on Ohio.
Presidenttiehdokkaat yrittävät kääntää itselleen ennen marraskuuta ennen kaikkea avainosavaltioiden äänestäjien enemmistön tuen. Trumpin viesti tehdasteollisuuden palauttamiseksi Yhdysvaltoihin puree useissa avainosavaltioissa, jotka ovat joutuneet kärsimään työpaikkojen siirryttyä muualle. Florida taas on Trumpin toinen kotiosavaltio.
Perinteisten heiluriosavaltioiden lisäksi suurennuslasin alla ovat muutkin niin sanotun Rust beltin osavaltiot kuten Pennsylvania, Michigan ja Wisconsin, joissa tehdasteollisuuden alasajo ja entisen elämäntyylin näivettyminen aiheuttavat tyytymättömyyttä, joka kanavoituu pikemmin Trumpille kuin Clintonille ääniksi.
Paljon asetelmaan saattaa jatkossa vaikuttaa se, lähtevätkö republikaanipuolueen taustahahmot ja rahoittajat Trumpin kelkkaan. Jos puolueen perinteiset äänestäjät eivät lähde liikkeelle tai jotkut äänestäjäryhmät kokevat Trumpin liian epämieluisaksi ääniä voi jäädä saamatta.
Sama ongelma koskee Clintonia. Hänen vastaehdokkaansa Bernie Sandersin nuoret vasemmistolaiseksi itsensä kokevat tukijat eivät innostu Clintonin linjasta.
Lopulta presidentinvaalit on aina ratkaissut se, lähteekö avainosavaltioissa puolueiden perusäänestäjäkunta aktiivisesti liikkeelle. Jos voitto ei ole näköpiirissä tai ehdokkaan linja ei vakuuta, häviäjä on se osapuoli, jonka äänestäjät jäävät herkemmin vaalipäivänä kotiin.
Trump on saamassa republikaanien esivaaleissa jo tähän saakka enemmän ääniä kuin kukaan muu aiemmin republikaanien esivaalien historiassa. Hänen tilaisuuksissaan käy kymmeniätuhansia ihmisiä. Jos Trump onnistuu pitämään yllä hänen kampanjassaan tähän saakka vallinneen innostuksen ja hurmoshengen, Clintonilla voi tulla vaikeuksia pysytellä mukana.
