Professori J. Michael Wallerin mukaan Liettuan asema YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä antaa sille hyvän tilaisuuden näpäyttää Venäjää.
Informaatiosodankäynnin asiantuntija huomauttaa, että Venäjä käyttää luonnollisesti veto-oikeuttaan, jos Liettua tekee neuvostossa ehdotuksia, jotka ovat ristiriidassa sen intressien kanssa.
”Tämä on kuitenkin loistavaa. Jos pidetään mielessä, että Venäjä aikoo käyttää veto-oikeuttaan, on ehdotuksia tehtävä siitä näkökulmasta, että Venäjä pakotetaan turvautumaan siihen. Aina kun Venäjä käyttää veto-oikeuttaan, kääntää se huomiota rikoksiin, joita se tekee”, Waller toteaa liettualaisen Delfin haastattelussa.
Hänen mukaansa Liettua voisi venäläisvastaisten päätöslauselmien sijaan nostaa esiin asioita, jotka kiinnostavat Venäjän naapurimaita. Hän mainitsee esimerkiksi Baikal-järven ekologisen tilanteen ja Kaliningradin alueen.
Venäjällä on tärkeä laivastotukikohta Itämeren rannalla Puolan ja Liettuan välissä sijaitsevassa Kaliningradissa ja se harjoittaa sieltä käsin runsaasti sotilaallista toimintaa. Viime aikoina Venäjän on myös kerrottu siirtäneen alueelle keskimatkan Iskander-ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä.
Wallerin mukaan Kaliningradin asema on kansainvälisen lain nojalla epävarma.
”Nyt olisi hyvä aika miettiä uudelleen Kaliningradin juridista statusta – jota ei ole olemassa”, Waller toteaa.
Hänen mukaansa Kaliningradin jättämisestä Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen ei tehty mitään virallista sopimusta eikä alueen statusta ole koskaan ratkaistu.
”Mielestäni tämä on asia, joka demokraattisten valtioiden tulisi ottaa esiin.”
Karjala pöydälle YK:ssa?
J. Michael Wallerin mukaan Liettua voisi muistuttaa turvallisuusneuvostokaudellaan Venäjää myös sen alueella elävien vähemmistökansojen asemasta. Hän muistuttaa Venäjän kansan koostuvan Neuvostoliiton tapaan monista eri etnisistä ja kielellisistä ryhmistä, joille voitaisiin antaa ääni kansainvälisellä forumilla.
”Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka karjalaiset. Venäjän Karjalan väestö vastustaa kiihtyviä venäläistämistoimia. Meidän pitäisi tukea näitä ihmisiä”, Waller sanoo.
Waller toteaa, että karjalaisten aseman nostaminen esiin vaatisi kuitenkin Suomen tuen.
Hän mainitsee myös Krimin tataarit. Heidän asemansa on kerrottu heikenneen merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin ja liitti sen itseensä viime vuonna.
Delfin toimittaja kysyy Wallerilta, eikö häntä huolestuta, että hänen kommenttejaan voitaisiin pitää Venäjän mediassa taas yhtenä osoituksena siitä, miten länsi haluaa heikentää Venäjää.
”Länsi ei halua heikentää Venäjää. Se haluaa heikentää Vladimir Putinin edustamaa tsekististä eliittiä”, Waller vastaa.
Hänen mukaansa länsi on tukenut Neuvostoliiton muuttumista vahvaksi Venäjäksi aina kylmän sodan päättymisestä lähtien. Tämä Venäjä ei hänen mukaansa kuitenkaan olisi militaristinen valtio vaan vahva markkinatalous ja demokratia.
”Venäjän johto petti tämän unelman. Annoimme miljardeja ja miljardeja dollareita talousapua Venäjälle – ja Putinin kaltaiset ihmiset rikastuivat”, hän sanoo.
Waller on toiminut vuosikausia ulkopolitiikan asiantuntijana Yhdysvaltojen hallinnon eri tasoilla. Hän on Washingtonin Institute of World Politics -yliopiston entinen diplomatian professori ja toimii nykyisin kansainvälisten suhteiden konsulttina ja opettaa informaatiosodankäyntiä Yhdysvaltojen laivaston yliopistossa Kaliforniassa.
