Tällä kertaa kortensa kekoon on kantanut arvostettu Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung eli ZEW-taloustutkimusinstituutti.
Sen mukaan pahimmassa skenaariossa viime vuonna Saksaan saapuneen miljoonan turvapaikanhakijan hintalappu on jopa 400 miljardia euroa. Tämä siinä tapauksessa, että kotoutuminen kestää 20 vuotta ja Saksaan asettuneet saavat vain matalapalkka-alojen työtä.
Päinvastaisessa skenaariossa, jos kotoutuminen tapahtuu kymmenessä vuodessa ja väki hankkii ja saa ammatti- sekä muuta koulutusta, kustannukset nollautuvat saatavien verotulojen myötä.
ZEW:n mukaan todennäköinen lopputulos on kuitenkin jossakin nollan ja 400 miljardin euron välimaastossa. Tutkimuksen tekijä Holger Bonin povaa, että valtiolle eli veronmaksajille lankeaa maksettavaksi 150-200 miljardia euroa.
Monet ekonomistit ovat kuitenkin toista mieltä. Esimerkiksi müncheniläisen Ifo-instituutin ekonomisti Gabriel Felbermayr toteaa, ettei ZEW:n tutkimus ota huomioon sitä, että maahantulijat palaavat usein kotimaahansa eli kotouttamiseen käytetyt eurot valuvat hukkaan.
Myöskään ZEW ei hänen mukaansa ota huomioon sitä, että tulijat ovat nuoria miehiä ja noin 60 prosenttia heistä yrittää saada myös puolisonsa Saksaan. Useimmiten nämä eivät käy työssä, joten he eivät tuota verotuloja aiheuttamiensa sosiaalisten kulujen kompensoimiseksi.
ZEW:n tutkimuksesta kertoi sanomalehti La Repubblica.
