Venäjä toi tällä viikolla Puolan ja Liettuan välissä Itämeren rannikolla sijaitsevaan Kaliningradiin jälleen uusia ohjuksia. Bal- ja Bastion-merimaaliohjusjärjestelmät kasvattavat alueen jo entisestään voimakasta aseistusta ja lisäävät Venäjän kykyä puuttua halutessaan Itämeren meriliikenteen toimintaan. Bastion-ohjusten kantama on yli 300 kilometriä.
Uusien meritorjuntaohjusten lisäksi alueelle siirrettiin hiljattain lisää lyhyen matkan ballistisia Iskander-ohjuksia. Ne kuljetettiin Kaliningradiin ilmeisesti Itämeren ”hulluna vuorokautena” tunnetun ilmaharjoituksen aikana lokakuun alussa. Verkkouutiset kertoo Venäjän naapureiden ilmavalvontavalmiuksia testanneista 24 tuntia kestäneistä harjoituksista tässä.
Virolaislähteiden mukaan Iskanderit tuotiin Kaliningradiin salassa Ambal-nimisellä siviilialuksella.
Iskander-M on ballistinen ohjusjärjestelmä jonka kantama on tiettävästi noin 500 kilometrin luokkaa taistelukärjestä riippuen. Joidenkin lähteiden mukaan kantama voi yltää jopa 700 kilometriin. Mikäli tämä pitää paikkansa, yltäisivät ohjukset Puolan ja Liettuan välissä sijaitsevasta Kaliningradista pohjoisessa Suomen rannikolle ja Helsinkiin asti. Myös Tukholma ja Berliini sekä koko Puolan alue olisivat ohjusten kantaman sisällä.
Iskander-ohjukset voidaan varustaa ydinkärjillä. Niiden liikkuvuus ja lyhyt kantama tarkoittavat, että mahdollisella kohteella ei ole käytännössä juurikaan aikaa varautua osumaan laukaisun jälkeen.
Kaliningradin varustelua on lisätty huomattavasti vuodesta 2008 alkaen. Raskaasti aseistetun enklaavin maajoukkoja vahvistettiin BBC:n mukaan vuosina 2008–2014 merkittävästi. Joidenkin aselajien osalta sotilaiden määrä on kaksinkertaistunut.
Vuonna 2012 Kaliningradiin tuotiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Venäjän edistyneitä S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä ja myös ensimmäiset Iskanderit. Tänä vuonna alueelle on siirretty uusien Iskandereiden lisäksi kaksi Bujan-luokan korvettia. Alukset on aseistettu Venäjän Syyrian iskuissaankin käyttämillä Kalibr-risteilyohjuksilla. Nekin voidaan varustaa ydinkärjillä.
Washington Post käy tässä karttojen avulla läpi Kaliningradiin viime vuosina kerättyä huomattavaa ohjusaseistusta. Amerikkalaislehti luonnehtii Venäjän uusimpien ohjussiirtojen voivan ”muuttaa koko tilanteen” (game changer) Itämerellä.
Bastion-ohjusten noin 300 kilometrin ja S-400-järjestelmän yli 400 kilometrin kantama tarkoittavat, että Venäjän joukot kykenevät teoriassa iskemään Itämeren alueella ilma- ja merimaaleihin Ruotsin ja Saksan rannikoille. Myös Gotlanti on kokonaan S-400-ohjusten ja osin Bastion-ohjusten kantaman sisällä.
Kaliningradista Britanniaan asti yltävien Kalibr-risteilyohjusten kantama kattaa valtaosan Eurooppaa. Suomi on käytännössä kokonaan niiden kantaman sisällä.
Kattava ohjuspelote on osa käsitteellä A2/D2 (anti access and area denial, suom. sulku ja alueen kieltäminen) tunnettua toimintaa. Sillä pyritään sulkemaan Itämeren alue mahdolliselta vihollistoiminnalta. Esimerkiksi kuvitteellisessa Baltian konfliktissa Kaliningradin aseistus tekisi Naton vahvistusten toimittamisen alueelle erittäin kalliiksi ja vaikeaksi.
Etenkin liikkuvien ja häirintää hyödyntävien sotilaskohteiden osalta on kuitenkin muistettava, että niiden tuhoaminen muuttuu ohjuksen liikkumiskyvyn rajoittuessa sitä vaikeammaksi, mitä lähemmäs kantaman äärirajoja mennään. Venäjän uusimmat aseet ovat tästä huolimatta vakava uhka mahdollisille vastustajan kohteille satojen kilometrien säteellä Kaliningradista.
Iskanderit ja Kalibr-ohjukset puolestaan tarjoavat Venäjälle mahdollisuuden iskeä maakohteisiin lähivaltioissa käytännössä ilman ennakkovaroitusta.
