Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) tuoreessa Itämeren alueen turvallisuusselvityksessä analysoidaan yhdeksän niin sanotun etulinjan maan turvallisuustilannetta suhteessa Venäjään.
Etulinjan maiksi katsotaan Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi sekä Baltian maat ja Puola. Maita kutsutaan raportissa nimellä NBP9. NBP9-maista kaikki muut paitsi Suomi ja Ruotsi kuuluvat Natoon.
Raportin on koonnut CEPA:n jäsenten arvioiden perusteella Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntija Edward Lucas. Hänen mukaansa NBP9-maita yhdistää huoli yhä aggressiivisemmin käyttäytyvästä Venäjästä. Valtioilta puuttuu raportin mukaan kuitenkin yhteinen linja, jonka nojalla ne voisivat vastata Venäjän mahdollisesti muodostamiin uhkiin.
”Näiden maiden kyvyttömyys puolustautua ilman ulkoista apua ja tämän Naton uskottavuudelle muodostama uhka tekevät NBP9-maiden turvallisuudesta kansainvälisen mittakaavan asian”, Lucas kirjoittaa raportissa.
Raportissa varoitetaan nykytilanteen riskeistä koko puolustusliitolle ja huomautetaan, mihin se voisi johtaa, mikäli Venäjä saisi luotua Itämeren ympäristössä tilanteen, joka pakottaisi Naton valitsemaan ryhtyykö se sotilaallisiin toimiin vai väistyykö se sivuun.
”Jos myönnymme Venäjän vaatimukseen vetäytyä, on se Naton tarinan loppu. Jos Venäjä taas haastetaan, on riskinä kielteinen julkinen mielipide lännessä ja mahdollisesti syvä jakolinja Naton sisällä”, Edward Lucas toteaa.
Lucas huomauttaa myös, että Venäjä on Nato-maista poiketen pitänyt ydinasejoukkonsa aktiivisena ja säilyttänyt myös taktiset ydinaseet osana normaalia sotilasdoktriiniaan.
“Ottaisiko Yhdysvallat tosiaan riskin ydinkonfliktista Venäjän kanssa kaasuputken takia? Jos ei, se on Naton loppu”, Lucas toteaa.
Ratkaisu löytyy yhteistyöstä
Raportissa suositellaan toimenpiteitä, joilla epävarma tilanne voitaisiin korjata sellaiseksi, etteivät Venäjä ja Nato ajaudu katsomaan toistensa kortteja. Niiden ytimessä on NBP9-maiden yhteistyön lisääminen ja Yhdysvaltojen roolin ja johtajuuden kasvattaminen alueella.
Vahvemmalla yhteistyöllä maat kykenisivät Lucasin mukaan vastaamaan sekä Venäjän vakoiluun että informaatiosodankäyntiin. Raportissa suositellaankin NBP9-maiden resurssien ja tietokantojen yhdistämistä. Raportissa ehdotetaan myös, että Naton alaisuuteen luotaisiin uusi arviointikeskus, joka keskittyisi erityisesti Venäjän uhkan analysointiin ja johon myös Suomi ja Ruotsi osallistuisivat täysipainoisesti.
Raportissa suositellaan myös sotilaallisen toiminnan yhdenmukaistamista. Tämä koskisi niin hankintoja kuin myös harjoitteluakin. Lisäksi CEPA suosittaa, että NBP9-valtiot sijoittaisivat asevoimiensa aseita ja varusteita ja joskus myös joukkoja toistensa alueille. Näin voitaisiin toimia myös esimerkiksi ohjuspuolustusjärjestelmienkin kanssa. Yhteistoimintajoukoille olisi myös taattava poliittisesti oikeudet nopeaan toimintaan tarpeen niin vaatiessa.
Raportissa huomautetaan lisäksi, että Yhdysvallat on antanut Suomelle ja Puolalle oikeuden ostaa hävittäjälentokoneidensa käyttöön pitkän kantaman JASSM-ohjuksia. CEPA:n mukaan niillä on voimakas estävä vaikutus Venäjään ja se suosittaa niiden hankkimista myös muille NBP9-valtioille. Lisäksi maiden tulisi raportin mukaan tavoitella amerikkalaisia risteilyohjuksia.
”Olisi järkeenkäypää sijoittaa näitä vaikka ruotsalaisiin sukellusveneisiin ja käyttää ruotsalaisten kehuttua sukellusveneosaamista muiden valtioiden puolustuskyvyn parantamiseen”, Lucas huomauttaa esimerkkinä sotilaallisesta yhteistyöstä.
