Kun Julia Koptseva kuuli Venäjän hallituksen suunnitelmasta tiettyjen sairaalatuotteiden maahantuonnin kieltämiseksi, hänellä oli mielessään ainoastaan yksi ajatus:
– Haluan, että tyttäreni pysyy hengissä, entinen Moskovan yliopiston opettaja sanoo Radio Free Europelle.
Koptseva on allekirjoittanut verkkoaddressin, joka on suunnattu ministeriön esitystä vastaan. Addressin on allekirjoittanut lähes 10 000 ihmistä. Ministeriö ilmoitti esityksestään aiemmin elokuussa.
Koptsevan 6-vuotias tytär kärsii epidermolysis bullosasta, joka on harvinainen sairaus. Oireet ilmenevät rakkulanmuodostuksena pienimmästäkin ihoon kohdistuvasta liikkeestä tai paineesta.
Koptseva pelkää, että hän ei pysty enää hankkimaan tyttärelleen korkealaatuisia Saksassa valmistettuja siteitä, jos hallitus hyväksyy esityksen. Siteet helpottavat kipua ja estävät ihovaurioiden syntymistä.
– Tämä merkitsee joukkomurhaa. He voivat yhtä hyvin ampua ihmisiä, Koptseva toteaa.
Radio Free Europen mukaan Venäjällä monet sairaalat ovat alivarustettuja, ja potilaat joutuvat usein taistelemaan byrokratiaa ja välinpitämättömyyttä vastaan saadakseen perushoitoa.
Uutissivusto kertoo terveysasiantuntijoiden olevan sitä mieltä, että kielto olisi kova isku Venäjän heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia vastaan. Kiellon piiriin kuuluvat muun muassa ulkomailla valmistetut hengityskoneet, röntgenlaitteet, steriilit siteet ja ortopediset sairaalapatjat.
Kielto ei koskisi yksityisellä sektorilla toimivia yrityksiä. Kriitikoiden mukaan tämä asettaisi köyhät ihmiset rikkaita huonompaan asemaan. Varallisuuserojen vuoksi köyhillä ei olisi mahdollisuutta hankkia yhtä laadukasta terveydenhoitoa.
Virallisesti ministeriön esityksen on tarkoitus tukea sairaalatarvikkeita valmistavia kotimaisia yrityksiä. Sitä pidetään kuitenkin poliittisena toimena länsimaita vastaan.
Venäjä kielsi vastapakotteena lähes kaiken ruokatuonnin viime vuoden elokuussa EU-maista, Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta ja Norjasta.
EU-maat ja muut länsimaat ovat puolestaan asettaneet Venäjälle muun muassa rahoitukseen ja energiasektoriin kohdistuvia pakotteita, koska Venäjä pakkoliitti Krimin niemimaan itseensä ja koska maa tukee Itä-Ukrainan Venäjä-mielisiä separatisteja.
