Puolan parlamentti hyväksyi aiemmin tällä viikolla korkeimman oikeuden tuomareiden nimittämistä koskevat uudistukset, joiden on pelätty politisoivan maan oikeusjärjestelmää.
Kyse oli kolmiosaisen lakipaketin viimeisestä osasta – kaksi aiempaa on jo lähetetty presidentin allekirjoittavaksi.
Puolan tuomioistuinreformi koskee muun muassa tuomarit nimittävää elintä. Se on jatkossa valittava parlamentin kolmen viidesosan määräenemmistöllä. Lisäksi uudistusten perusteella presidentti saa päättää, ketkä tähän saakka toimineet tuomarit voivat jatkaa tehtävissään.
Uutta lakia on perusteltu paitsi periaatteellisilla, mutta myös käytännön syillä kuten tehokkuuden parantamisella.
– Tuomioistuimet ovat joskus liian hitaita, jotkut maksuista kansalaisille liian suuria, oikeusapujärjestelmä on puutteellinen ja alirahoitettu – näemme ongelmat, Varsovan asianajajayhdistyksen puheenjohtaja Mikołaj Pietrzak sanoo The Guardianin mukaan.
– Mutta tämä on kuin menisi lääkäriin flunssan vuoksi ja hän hoitaisi sitä amputoimalla jalkasi.
Presidentti Andrzej Dudan tekemä, alkuperäistä lakiluonnosta lievempi ja lopulta hyväksytty kompromissiesitys sai osan kriitikoista tukemaan lakia, mutta monet pelkäävät muutosten olevan riittämättömiä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on ilmaissut huolensa kotimaansa kehityksestä. Hänen mukaansa uudistukset vievät kansakuntaa ajassa taaksepäin. Euroopan komissio päättänee ensi viikolla, aikooko se käynnistää EU:n perussopimusten salliman pakotemenettelyn Puolaa vastaan.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on puolestaan ilmaissut tukensa hankkeille ja sanonut maansa käyttävän ”kaikki mahdolliset juridiset keinot osoittaakseen solidaarisuutta Puolalle Euroopan unionissa”.
CNN:n mukaan yli sadassa puolalaiskaupungissa on osoitettu mieltä uutta lakia vastaan. TVN:n gallupiin vastanneista 55 prosenttia katsoi, että presidentin tulisi käyttää veto-oikeuttaan lakien voimaantulon estämiseksi.
Poliittisia kiistoja
Hallitseva, oikeistokonservatiivinen PiS-puolue katsoo itse ainoastaan toteuttavansa oikeuslaitoksen toimintaan liittyvää reformia.
Lakihankkeen taustalla näyttäisivätkin vaikuttavan itse uudistusten sisällön lisäksi vuosikymmenten aikana muodostuneet poliittiset jakolinjat ja yleinen epäluottamus.
Puolueen voimahahmo, entisen presidentti Lech Kaczyńskin veli Jaroslaw Kaczyński syytti lain käsittelyn aikana ensin mainittua siteerannutta opposition kansanedustajaa osallisuudesta veljensä murhaan.
Lech Kaczyński kuoli Smolenskin lentoturmassa Venäjällä yhdessä kymmenien puolalaisvaikuttajien kanssa. Kone oli matkalla Katynin verilöylyn muistotilaisuuteen. Neuvostoliittolaiset teloittivat Katynissa tuhansia puolalaisia vuonna 1940.
– Te tuhositte hänet, murhasitte hänet, Kaczyński sanoi ilmeisesti oppositioon viitaten.
Moni puolalainen uskoo, ettei kyseessä ollut vain onnettomuus. Turmasta on syytetty jopa Venäjän turvallisuuspalvelua.
Myös Solidaarisuus-liikkeen johtajana tunnettu Lech Wałęsa on liittynyt uudistuksia protestoivien joukkoon.
Sosialistiajan oppositioliikkeisiin kuuluneet Kaczyński ja Wałęsa ovat olleet keskenään sotajalalla jo vuosikausia.
Wałęsa on käynyt oikeutta Lech Kaczyńskia vastaan hänen väitettyään Wałęsan toimineen Puolan kommunistihallinnon agenttina koodinimellä ”Bolek”.
Vuonna 1992 Donald Tusk oli puolestaan kaatamassa konservatiivisen Jan Olszewskin hallitusta, jonka kauden lopulla vuoti julkisuuteen kaksi nimilistaa kommunistien hyväksi toimimisesta epäillyistä puolalaisista. Toinen listoista sisälsi Lech Wałęsan nimen.
Hallitus onkin puolustellut tuomioistuimia koskevia uudistuksia myös ”etuoikeutetun kastin” vallan vähentämisellä ja esittänyt itseensä kohdistuneet protestit entisten kommunistien suojelemiseen syyllistyneen liberaalivasemmistolaisen eliitin toimintana.
