Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on mukana kuuden EU-maan finanssipolitiikan rinnakkaistarkastuksessa, jossa tarkastellaan julkisen talouden riskejä, kansainvälisten organisaatioiden suosituksia ja niihin reagointia.
Selvityksessään VTV tarkastelee kahden rakenteellisen uudistuksen, eläkeuudistuksen sekä sote- ja maakuntauudistuksen, vaikutusten epävarmuutta. VTV suosittaa vaikutusarvioiden taustaoletusten sekä arvioiden muutosherkkyyden selkeää esilletuomista merkittäviä rakenteellisia uudistuksia koskevissa hallituksen esityksissä.
EU:n, IMF:n ja OECD:n maakohtaiset talouspoliittiset suosituksista samankaltaisuudestaan huolimatta löytyy eroja esimerkiksi suhtautumisessa julkisen talouden sopeutustoimien talouskasvuvaikutuksiin.
– Vaikka emme havainneet tarkasteluajanjaksollamme merkittäviä eroja eri organisaatioiden suositusten välillä ja suhteessa kotimaiseen päätöksentekoon, selvää on, että suositukset monipuolistavat talouspoliittista keskusteluamme, kertoo johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio VTV:stä.
– Suosituksiin sisältyy kannanottoja ja aloitteita, jotka poikkeavat kansallisesti tehtyjen päätösten sisällöstä. Ulkopuolinen asiantuntijanäkemys tarjoaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja haastaa päätöksentekijöitä perustelemaan valintojaan. Suositammekin, että suosituksista viestittäisiin kansallisesti kattavasti ja että erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson viestintää vahvistettaisiin, Sainio sanoo.
Kansainvälisissä suosituksissa Suomelle on painotettu muun muassa ikäsidonnaisten menojen kontrolliin tähtäävien rakenteellisten uudistusten roolia julkisen talouden riskien pienentämisessä. Uudistusten vaikutuksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta, mikä tulisi huomioida päätöksenteossa.
Selvityksessään VTV tarkasteleekin vuoden 2017 alussa voimaan tullutta eläkeuudistusta sekä parhaillaan valmistelussa olevaa sote- ja maakuntauudistusta epävarmuuksien näkökulmasta.
Tavoite kestävyysvajeen pienentäminen
Mika Sainion mukaan rakenteelliset uudistukset poikkeavat toisistaan suuresti sen suhteen, miten hyvin niiden vaikutuksia voidaan mallintaa. Myös valmisteluprosessit vaihtelevat paljon.
– Eläkeuudistuksemme valmisteluprosessi oli selkeästi sidottu tavoitteeseen kestävyysvajeen pienentämiseksi. Uudistuksen vaikutuksista tehtiin useita arvioita, mikä tukee vaikutusten toteutumisen todennäköisyyttä ja arvioiden luotettavuutta, hän toteaa.
Sen sijaan laajan sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteenasettelukin on ollut laajaa, eikä sen tähänastinen päätöksentekoprosessi ole ollut sidottu vain päätavoitteiden saavuttamiseen.
– Kun säästömekanismien toimintaa ei tunneta tarpeeksi ja muutoskustannukset ovat suuria, uudistuksen vaikutus julkisen talouden riskeihin on tällä hetkellä epävarma, Sainio kertoo.
Rakenteellisten uudistusten tarvetta perustellaan tyypillisesti kestävyysvajeen pienentämisellä. Siksi Sainion mukaan uudistuksista päätettäessä pitäisi olla käytössä mahdollisimman selkeä kuva niiden taloudellisista vaikutuksista ja epävarmuuksista.
Tämän takia VTV suosittaa, että merkittävien rakenteellisten uudistusten kestävyysvaje- ja muiden arvioiden taustaoletukset sekä mahdollisuuksien mukaan myös vaikutusarvioiden herkkyys taustaoletusten muutoksille tuotaisiin selkeästi esiin hallituksen esityksissä.
Selvitys julkisen talouden riskeistä ja kansainvälisistä suosituksista liittyy EU:n tarkastusvirastojen Contact Committee -yhteisön alla toimivan finanssipolitiikan tarkastuksen verkoston rinnakkaistarkastukseen. Tarkastuksen aiheena ovat julkisen talouden riskit sekä kansainvälisten organisaatioiden suositukset ja niihin reagointi. Rinnakkaistarkastukseen osallistuu kuusi EU-maata: Hollanti, Latvia, Portugali, Ruotsi, Slovakia ja Suomi. Rinnakkaistarkastuksen yhteenveto julkaistaan loka-marraskuussa.
