Valtionvarainministeriön kansantalousosaton ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan julkisen sektorin rahoitusasemaa pitäisi kohentaa tavalla tai toisella, jotta hallitusohjelmantavoitteet saataisiin toteutettua.
Hallitus on asettanut julkisen talouden suunnitelmassa valtiontaloudelle 0,5 prosentin alijäämätavoitteen suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2019. Valtiovarainministeriön tänään julkistaman ennusteen mukaan alijäämä on 2,1 prosenttia vuonna 2018.
– Gäppi meidän vuoteen 2018 asti ulottuvan ennusteen ja vuodelle 2019 asetetun tavoitteen välillä on aika iso. Sanotaan, että prosentti BKT:sta on se mittaluokka, jolla julkisen talouden rahoitusaseman pitäisi parantua, jotta tavoitteeseen päästäisi, Spolander totesi.
Prosentti tarkoittaisi käytännössä kahden miljardin euron säästöjä, veronkorotuksia tai jotain muita toimenpiteitä. Spolander ei halunnut puhua säästöistä tai veronkorotuksista.
– Haluan sanoa sen näin, että toimet, jotka kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa keskipitkällä aikavälillä kahdella miljardilla, Spolander muotoili.
Ei yksityiskohtaisia listoja
Spolander ei suostunut määrittelemään, mitä muut toimenpiteet voisivat olla konkreettisesti.
– En lähde tässä vaiheessa esittämään yksityiskohtaisia listoja siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta totean sen, että nimenomaan työmarkkinoiden kohtaantoa parantavat toimet olisivat joka tapauksessa tarpeen, jotta edellytykset työllisyyden kasvulle kohenisivat. Muuttamalla työmarkkinoiden toiminnan rakenteita.
Spolanderin mukaan valtiovarainministeriön ennusteessa ei näy vielä sellaisia toimia, joilla talouskasvu saataisiin lähivuosina prosenttia nopeampaan vauhtiin.
– Pitkäaikaistyöttömyys ja rakenteellinen työttömyys ovat sellaisia ongelmia, jotka uhkaavat jo rajoittaa talouden kasvua siinäkin tapauksessa, vaikka vientimarkkinoiden kautta syntyisi suomalaisille tuotteille kysyntää enemmän, Spolander sanoi.
Hänen mukaansa rakenteelliset työttömyysongelmat saattavat ehkäistä kasvua, vaikka kustannuskilpailukyvyn parantaminen loisi sille muutoin pohjaa.
Spolanderin mukaan on olemassa ilmeinen riski siitä, että Suomi poikkeaa EU:n sääntöjen vaatimilta sopeutusurilta. Komissio arvioi asiaa seuraavan kerran ensi keväänä.
