– Euroopan ja Suomen haparoivalle talouskasvun heräämiselle Britannian kansanäänestyksen tulos on myrkkyä, Ralf Sund toteaa.
Britannian ero EU:stä välittyy Suomen kansantalouteen pääosin koko unionin kattavien negatiivisten talousvaikutusten kautta ja toisaalta suoraan Suomen ja Englannin kaupan kautta.
– Suurimmat riskit liittyvät lähivuosina rahoitusjärjestelmän epävakauden kautta tuleviin vaikutuksiin, Sund sanoo.
Epävarmoilla ajoilla on taipumus lykätä investointeja.
– Euroopan taloudessa on edessä pysähtyneisyyden aika. Epävarmuudella on hinta.
Vaikutukset suomalaisiin palkansaajiin eivät ole dramaattisia, mutta Sundin mukaan selvästi negatiivisia.
– Lähivuosina talouskasvu jää Suomessakin Brexitin vuoksi alhaisemmaksi kuin jos britit olisivat kannattaneet unionissa pysymistä. Lukuna se tarkoittaa noin prosentin vajaaksi jäävää talouskasvua. Se puolestaan merkitsee noin 15 000 työpaikan menetystä lähivuosina ja työllisyys on jo nyt alhaisella tasolla, Sund toteaa.
Talouden epävarmuuden lisääntyessä kilpailukykysopimus luo tarvittavaa vakautta työmarkkinoille.
– Sen merkitys on uudessa tilanteessa suurempi kuin sopimusta tehtäessä ennakoitiin, mutta Brexitin negatiivisia seurauksia sopimus lieventää jonkin verran, ei poista kokonaan, Sund tiivistää.
