– On hienoa, että asuntopolitiikan ja koko rakennetun ympäristön kehittämisen merkitys Suomen kilpailukyvyn kannalta on näissä hallitusneuvotteluissa noussut vahvasti agendalle, RAKLI toteaa tiedotteessaan.
Liitto kiittää sitä, että kaupunkien kehittämiseksi ja asuntopulan helpottamiseksi on otettu käyttöön laaja joukko keinoja, mikä on ainoa järkevä tapa edistää investointeja suomalaiseen rakennettuun ympäristöön ja alentaa rakentamisen kustannuksia.
– Erityisen tervetulleita ovat päätökset kaavamenettelyjen keventämisestä, sääntelyn purkamisesta sekä toimet tonttitarjonnan lisäämiseksi.
RAKLI korostaa, että sääntelyn purkamisessa tulee erikseen huomioida sellaiset säädökset, jotka estävät rakennettuun ympäristöön investoimisen. Onkin hyvä, että hallitusohjelmassa nostetaan esiin rakennuksen korjaamiseen, käyttötarkoituksen muutokseen ja perusparantamiseen liittyvät erityiskysymykset.
– Energiatehokkuusvaatimusten osalta päätös joustojen ja poikkeamismahdollisuuksien hyödyntämisestä on järkevää, koska Suomen ilmasto-olosuhteet poikkeavat huomattavasti muusta Euroopasta, eikä meidän kannata hätiköidysti käyttää testaamattomia ratkaisuja.
Niin ikään RAKLI:n mukaan väylien kunnossapidon merkityksen tiedostaminen ja tähän panostaminen ovat erittäin hyviä päätöksiä. Korjausvelka on paisunut jo niin suureksi, että sen pienentämisellä on todella kiire.
RAKLI esittää, että hallituskauden aikana tehtävistä infrainvestoinneista toteutettaisiin ne, jotka eniten hyödyttävät elinkeinoelämän kasvua ja kehittyvien kaupunkialueiden muutosta.
Risujakin RAKLI:lta löytyy.
– Hallitusohjelma lupaa sääntelyn vähentämistä, joten on erittäin ristiriitaista, että ARA-tuotannon osalta tätä ja hallinnollista työtä lisätään sekä ehtoja kiristetään. Hallinnollisen työn määrä tulee olemaan erittäin suuri, jos tarveharkintaiset tulorajat asetetaan ja vuosittain pitää käydä läpi tuhansia vuokrasopimuksia.
– Tuensaajien kiintiön tuominen ARA-asuntojen asukasvalintaan uhkaa lisätä segregaatioita ja leimata sekä asukkaita, vuokrataloja että asuinalueita. Nämä päätökset yhdessä tuoton tuloutuksen tuottovaateen puolittamisen ja omarahoitusosuuden koron rajoittamisen kanssa johtavat siihen, ettei pitkällä korkotuella synny tuotantoa, RAKLI toteaa.
Niin ikään RAKLI:n mielestä asumiseen ja kiinteistöihin kohdistuvan verotuksen korottaminen on huono ratkaisu.
– On muistettava, että ylläpitokustannukset valuvat vuokriin ja oman lisänsä näihin tuovat myös kaavaillut jäte- ja energiaverojen nostot.
Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottamisen osalta RAKLI toivoo, että paino hallitusohjelman kirjauksessa on sanalla maltillisesti.
– Kiinteistöjen ylläpitokustannusten kasvattaminen entisestään ei tue hallituksen veropoliittiseen linjaukseensa kirjaamaa tavoitetta omistamisen ja investoimisen tekemisestä nykyistä kannattavammaksi.
