Teknologiateollisuuden yritykset haluaisivat käyttää palkkapolitiikkaa tukemaan aktiivisemmin hyvää suoritusta.
Teknologiateollisuuden kolmivuotisten työehtosopimusten mukaan palkkojen tarkistaminen toteutetaan ensisijaisesti yrityksen omista lähtökohdista, paikallisesti.
– Näin palkat vastaavat yrityksen tilannetta ja tarpeita ja samalla voidaan kehittää tuottavuutta. Mallin tavoitteena on myös tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, Teknologiateollisuus toteaa tiedotteessaan.
Teknologiateollisuuden syksyn 2015 palkantarkistusten toteutusta koskevan kyselyn tulokset näyttävät paikallisen sopimisen ottaneen takapakkia erityisesti teollisuuden työntekijöiden osalta.
Paikallisen ratkaisun saavutti palkantarkistuksen ajankohdan tai toteutustavan osalta vain vähän yli kymmenen prosenttia henkilöstöstä. Luku on selvästi heikoin työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmesta palkantarkistuskierroksesta.
– Selvitys osoittaa, että keskitetyt palkkaratkaisut ovat murentaneet sekä yritysten että työntekijöiden mahdollisuutta sopia asioista paikallisesti yritysten ja henkilöstön omien tarpeiden mukaan, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pahoittelee.
Näin ollen myös monessa teknologiateollisuuden yrityksessä päädyttiin yleiskorotuksiin paikallisten palkkaratkaisujen sijasta.
Yritykset haluavat palkita
Kyselyn ja palkkatilastojen perusteella havaitaan selvästi, että myös taloudellisesti vaikeina aikoina yrityksissä on tarve palkita työntekijöitä hyvistä työsuorituksista.
Suomalainen jäykkä yleiskorotusperinne johtaa työehtosopimuksia korkeampaan työvoimakustannuskehitykseen toisin kuin esimerkiksi Saksassa, kun tes-korotuksia ei pystytä kohdentamaan työpaikoilla. Tämä selittää osaltaan Suomen kustannuskilpailukykyongelmaa, sanoo Teknologiateollisuus.
– Yritys maksaa ensin kaikille yleiskorotukset ja sen päälle tulee vielä muu tarpeellinen palkitseminen, kiteyttää Inkeroinen.
– Yleiskorotusluonteiset palkankorotukset ovatkin huono asia yritysten oman palkitsemispolitiikan kehittämisen kannalta, Inkeroinen painottaa. Suomessa menetetään tuottavuushyöty, kun työehtosopimukset eivät ota huomioon kannustavuutta ja tavoitteiden saavuttamisesta, Inkeroinen toteaa.
Tilannekuva on sama
Kyselyn tulosten perusteella henkilöstön kanssa käydään hyvin laajasti läpi yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne.
– Kriisitietoisuutta pitäisi siis olla yrityksen kaikilla tasoilla. On hyvin harmillista, että tästä huolimatta paikallisiin ratkaisuihin päädytään niin harvoin, Inkeroinen sanoo.
Hän kuvaa paikallista sopimista kaksisuuntaiseksi tieksi. Tarkoitus on nimenomaan saada työntekemisen pelisäännöt palvelemaan sekä yrityksen että työntekijöiden etua juuri kyseisessä yrityksessä.
Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen vuonna 2013 otettu palkkamalli oli uusi avaus työmarkkinoilla. Sen käytännön toteutus jäi ikävästi kesken tällä sopimuskaudella.
