Nordean ekonomistit ennustavat Suomen talouden kasvavan 1,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna. Aiemmin he ennustivat tämän vuoden kasvuksi yhtä prosenttia ja ensi vuodeksi vain 0,8 prosenttia.
Nordea on nostanut myös maailmantalouden kasvuennusteen 3,7 prosenttiin, mikä on pankin pääekonomistin Aki Kangasharjun mukaan nopeinta kasvua sitten vuoden 2011.
Maailmantalouden piristymisen ansiosta myös Suomen vienti kääntyy ekonomisti Pasi Sorjosen mukaan tukemaan kasvua jo tänä vuonna.
Hän kuitenkin huomautti pankin järjestämässä webinaarissa tiistaina, että mitään merkkiä viennin vetämisen alkamisesta ei vielä ole. Kangasharju puolestaan muistutti, että vientiä on vaikea saada aikaan, jos investointeja tutkimukseen ja kehitystyöhön ei tehdä. Hän toivoikin uudistuksia tälle rintamalle.
Lisäksi Nordean ennusteen mukaan kulutuksen kasvu hiipuu, ja investointienkin paras kasvu saavutettiin viime vuonna. Asuntojen uudistuotanto vielä kasvaa, mutta senkin vauhti hidastuu selvästi ensi vuoden loppua kohti.
Kangasharjun mukaan valitettavasti Suomen kohtalon hetket jatkuvat. Syksyllä on edessä herkkä työmarkkinakierros, ja talous tarvitsee edelleen uudistuksia. Samalla kuitenkin talouskasvun käynnistyminen vie painetta nopeimmilta uudistuksilta.
– Näin kuukautta ennen hallituksen puoliväliriihtä vaikuttaa siltä, että Sipilän hallituksen toinen ja viimeinen mahdollisuus tehdä suuria uudistuksia on kuivumassa kasaksi pieniä viilauksia, hän arvioi Nordean tiedotteessa.
Webinaarissa hän totesi, että uudistuksia tarvittaisiin työmarkkinoille ja palkkojen kurissa pitämistä olisi pakko jatkaa. Hän varoitti, että palkkavaatimukset kasvavat, kun odotukset talouden piristymisestä ovat hurjat.
Maanantaina Kangasharju kirjoitti blogissaan, että Suomi tarvitsee yhden kilpailukykysopimuksen verran lisää uudistuksia. Vientikysynnän kasvun hiipuessa sopimuksia tarvittaisiin jopa kaksi, jos työllisyystavoitteeseen halutaan päästä vientiä lisäämällä.
– Työllisyyttähän voi toki parantaa myös työtä jakamalla ja palkkoja laskemalla, mutta se ei tee hyvää elintasolle. Tai sitten voimme tuudittautua hataraan uskoon siitä, että pienenemässä oleva tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa viennin pelastavan innovaation järkevällä aikataululla, hän toteaa.
