– Suomen luvut ovat EU-maiden huipputasoa – ja ilman kiintiöitä, iloitsee Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa ja on kasvanut neljänneksellä viimeisen neljän vuoden aikanakin. Naisten osuus oli 12 prosenttia vuonna 2008 ja 18 prosenttia vuonna 2011. Nyt osuus nousee 24 prosenttiin.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan positiivinen kehitys osoittaa, että itsesääntely toimii. Naisten hallituspaikat lisääntyvät yhä, vaikka Suomen luvut ovat jo ennestään EU:n huipputasoa. Taustalla on listayhtiöiden hallinnointikoodi, joka vaatii julkista perustelua, jos molemmat sukupuolet eivät ole edustettuina hallituksessa.
Keskuskauppakamari selvitti kevään hallitusvalinnat kaikissa pörssiyhtiöissä, joiden päälistauspaikka on Helsinki, eli yhteensä 117 yhtiössä. Näistä yhtiöistä suuria (large cap) on 27, keskisuuria (mid cap) 33 ja pieniä (small cap) 57.
Naisten osuus hallituksissa nousee suurissa ja keskisuurissa yhtiöissä. Suurissa yhtiöissä osuus kasvaa viime vuoden 29 prosentista 30 prosenttiin ja keskisuurissa 23:sta 24 prosenttiin. Sen sijaan pienissä yhtiöissä luku on laskemassa 20:stä 19 prosenttiin.
Hallituskokoonpanoa koskevia ehdotuksia ei ole vielä julkaistu kahden pienen ja yhden keskisuuren yhtiön osalta.
Valtioneuvosto pohtii kiintiöitä
Valtioneuvosto antoi tammikuussa periaatepäätöksen, jossa asetettiin suurille ja keskisuurille pörssiyhtiöille tavoitteeksi, että niiden hallituksissa on vähintään 40 prosenttia naisia ja miehiä hallituksissa vuoteen 2020 mennessä. Periaatepäätöksen mukaan vuoden 2017 alusta lukien suurten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden tulisi julkistaa, miten tavoitteiden toteutumisessa on edistytty. Tämän jälkeen hallitus arvioi uudestaan tarvetta kiintiösääntelyyn yhtiöiden toimien perusteella.
– Valtioneuvoston kiintiöpohdinnat eivät osu oikeaan. Naisten osuuden kasvu hallituksissa osoittaa, että itsesääntely toimii. Todellinen ongelma on se, että liiketoimintajohdossa on naisia hyvin vähän, eikä siihen voi vaikuttaa kiintiöillä, kuten Norjan esimerkki osoittaa, Linnainmaa toteaa.
Linnainmaan mukaan tilanteen muuttamiseksi tarvitaan laajempaa asennemuutosta naisten koulutusvalinnoista alkaen.
Naisenemmistö pörssiyhtiössä
Naiset eivät enää ole harvinaisuuksia suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Kaikilla suurilla pörssiyhtiöillä on hallituksessa jo useita naisia, lukuunottamatta kolmea yhtiötä, jolla on yksi naisjäsen. Kaikissa kokoluokissa yhden naisen hallituksia on enää 46, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 56.
Tänä keväänä yhteen pörssiyhtiöön on valittu hallitus, jossa on naisenemmistö. Lisäksi kolmella yhtiöllä on hallituksessa yhtä paljon nais- ja miesjäseniä, kun vuonna 2014 tällaisia yhtiöitä oli yksi.
Vain miehistä koostuvat hallitukset ovat poikkeus suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Vähintään yksi naisjäsen löytyy 87 prosentista yhtiöitä. Mieshallitukset ovat vähentyneet roimasti 49 prosentista vuonna 2008, jolloin otettiin käyttöön molempia sukupuolia hallitukseen edellyttävä listayhtiöiden hallinnointikoodi. Kaikilla suurilla yhtiöillä on molempia sukupuolia hallituksessa, ja keskisuurista yhtiöistä vain yhdellä on miehistä koostuva hallitus.
– Tänä keväänä vain 15 yhtiöllä ei ole lainkaan naista hallituksessaan. Tosin viime vuonna vastaava luku oli 11, joten muutaman pienen yhtiön kohdalla on tapahtunut takapakkia. Kyse on toisaalta pääosin hyvin pienistä pörssiyhtiöistä, kun seitsemällä markkina-arvo jää alle 12 miljoonan, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.
