Hyödylliset julkiset infrainvestoinnit lisäävät tuotantoa ja hyvinvointia – ei poliitikkojen suosikkiprojektit

Järkevät julkiset infrastruktuuri-investoinnit lisäävät huomattavasti hyvinvointia, kertoo tuore taloustieteellinen tutkimus.

  • LKS 20100519 - Kilpilahden teollisuusalueen tietyömaa kuvattuna Uudenmaan ELY-keskuksen infokiertoajelun yhteydessä Porvoossa 19. toukokuuta 2010. ELY-keskus infosi kesän 2010 pääkaupunkiseudun merkittävimmistä  tietyökohteista. LEHTIKUVA / PETRA PIITULAINEN

    Julkisilla infrastruktuuri-investoinneilla voitaisiin lisätä merkittävästi tuotantoa ja hyvinvointia.

    ()

Julkisilla infrastruktuuri-investoinneilla voitaisiin lisätä merkittävästi tuotantoa ja hyvinvointia, ilmenee Juha Tervalan ja Giovanni Ganellin uudesta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa analysoitiin julkisten infrastruktuuri-investointien hyvinvointikertoimia, jolla tarkoitetaan sitä kuinka suuren hyvinvoinnin muutoksen – yksityisessä kulutuksessa mitattuna – yhden euron muutos julkisissa menoissa aiheuttaa.

Tervalan ja Ganellin tutkimuksen keskeinen tulos on, että julkisten infrastruktuuri-investointien hyvinvointikerroin on 0,8. Tämä tarkoittaa, että yhden euron käyttäminen infrastruktuuri-investointeihin lisää hyvinvointia saman verran kuin yksityisen kulutuksen lisääntyminen 80 sentin verran. Tosin sanoen, yhden euron lisäys infrastruktuuri-investointeihin lisää hyvinvointia 80 sentin edestä.

Tulos antaa ymmärtää, että julkisten infrastruktuuri-investointien myönteiset hyvinvointivaikutukset ovat huomattavia. Hyvinvointivaikutus johtuu yksityisen kulutuksen kasvamisesta, jonka parempi julkinen infrastruktuuri mahdollistaa.

Tutkijat huomauttavat, että julkiset infrastruktuuri-investoinnit eivät kuitenkaan lisää aina hyvinvointia, vaikka bruttokansantuote kasvaa.

– Ne lisäävät hyvinvointia ainoastaan jos infrastruktuuri on riittävän hyödyllistä. Julkisten investointien tehokkuuden parantaminen onkin avain niistä saataville hyödyille.

– Valtioiden pitäisikin vahvistaa instituutioita, jotka ovat vastuussa julkisten investointien suunnittelusta, jakamisesta ja toimeenpanosta. Näin julkiset rahat käytettäisiin tuottavimpiin infrastruktuuri-investointeihin, eikä poliitikkojen suosikkiprojekteihin tai siltoihin, jotka eivät johda mihinkään, Tervala ja Ganelli huomauttavat.

Aikaisemmat tutkimukset ovat löytäneet, että euron lisäys julkisiin infrastruktuuri-investointeihin lisää bruttokansantuotetta 1-1,5 eurolla keskipitkällä aikavälillä. Tervalan ja Kansainvälisen valuuttarahaston tutkijan Ganellin tekemä tutkimus on samoilla linjoilla.

Kansainvälisen valuuttarahaston aiempi tutkimus myös osoittaa, että velalla rahoitettu julkisten infrastruktuuri-investointien lisääminen laskee julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen.

– Järkevillä julkisilla investoinneilla voidaan nykyisissä olosuhteissa lisätä tuotantoa ja hyvinvointia, ilman julkisen velkasuhteen lisääntymistä. Tutkimuksen talouspoliittinen johtopäätös on, että nykyinen surkea taloustilanne on erittäin otollinen aika lisätä julkisia infrastruktuuri-investointeja globaalisti, Tervala sanoo.

– Valtionlainojen korot ovat euroalueella historiallisen matalat ja taloudessa on runsaasti vapaata kapasiteettia. Euroopan unionin pitäisikin aloittaa ns. Junckerin suunnitelmaa huomattavasti suurempi, kattavampi ja kunnianhimoisempi investointiohjelma, jolla Euroopan surkeassa kunnossa olevaa taloutta elvytettäisiin, Tervala jatkaa.

Tutkimus The Welfare Multiplier of Public Infrastructure Investment on julkaistu Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n työpaperina.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.