Ek julkaisi torstaina sääntelyselvityksensä, jonka mukaan nykyään Suomessa annetaan vuosittain noin 1300 säädöstä. Lisäksi yhdessä säädöksessä saattaa olla useita eri velvoitteita.
Varsinkin ravintoloitsijat tarpovat EK:n mukaan valtavassa lupaviidakossa. Esimerkiksi Jyväskylän suurajoissa catering-yrittäjä joutuu hakemaan VIP-telttoihinsa 19 erillistä anniskelulupaa, sillä joka kuntaan tarvitaan oman lupansa.
– Pienen terassin rakentaminen Helsinkiin edellytti puolestaan 10 viranomaisen kanssa toimimista ja monivaiheista lupien ja lausuntojen hankkimista, kertoo Ravintolakolmio-ryhmän hallituksen puheenjohtaja Heimo Keskinen EK:n tiedotteessa.
Keskinen muistuttaa, että Helsingin kaupungin tavoitteena on katujen elävöittäminen. Terassirakentamisen vaikeuttaminen ei kuitenkaan sitä tue.
– Poliittinen tahtotila on varsin selvä, kaupunkia pitää elävöittää ja Helsinki on vuonna 2016 yrittäjäystävällisin kaupunki. Miksi nämä oikeat tahtotilat eivät näy käytännön virkamiestyössä lainkaan, ihmettelee Keskinen.
Investoinnit jumiutuneet lupakäsittelyihin
Jopa yli viisi vuotta kestävien lupa- ja valituskäsittelyjen takia jumissa on tällä hetkellä EK:n mukaan yli kolmen miljardin arvosta investointeja.
Viranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa ja tietojen yhteiskäyttöä on EK:n mukaan parannettava. Luvan saanti ei saa viivästyä toisten viranomaisten valitusten takia.
Sähköinen asiointi on saatava toimimaan siten, että yhdelle viranomaiselle kerran toimitettu tieto riittää. Kaavapäätöksien muutoksenhakuun oikeutettujen määrää on supistettava.
Pääsääntönä pitäisi EK:n mielestä olla luvan saanti vuoden sisällä.
Tervettä kilpailua rajoittavat EK:n mukaan esimerkiksi vähittäiskauppojen suuryksiköiden sijoittumista koskeva maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kauppojen aukiolosäädökset.
Lainvalmistelijoiden olisi lisäksi hyvä tuntea itsesääntelyn mahdollisuudet paremmin ja selvittää vaihtoehdot uusille laeille. Myös yritysvaikutusten arviointia pitäisi tehostaa.
Yrityksistä yli 99 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joten säädösten vaikutuksia pitäisi EK:n mielestä arvioida erityisesti niiden näkökulmasta.
Suomi-lisiä ei tarvita EU-säädöksiin
Sääntelyn määrä on EK:n mukaan kasvanut eikä säädöksiä ole järkevöitetty juuri lainkaan, vaikka sääntelyn vähentäminen on jo vuosia ollut yleisesti hyväksytty tavoite.
Ministeriöt on EK:n mielestä velvoitettava todelliseen sääntelyn vähentämiseen ja parantamiseen. Erilaisten EU-säädösten toimeenpanoon ei EK:n mukaan myöskään tarvita mitään Suomi-lisiä.
Johtaja Hannu Rautiainen EK:sta vaatii, että seuraavan neljän vuoden ajan sääntelymassaa olisi vähennettävä vuosittain kahdella prosentilla.
– Lisäksi tarvitaan itsenäinen elin torppaamaan haitallisia, tarpeettomia ja huonosti perusteltuja lakiesityksiä, Rautiainen lisää.
