Lehden mukaan ensimmäistä Kreikka-pakettia seuranneiden neljän vuoden aikana on menty eteenpäin, mutta takkuisesti.
Pahan pankkikriisin kärsinyt Kypros sekä talousvaikeuksissa rämpivät Etelä-Euroopan maat, kuten Espanja, Portugali ja Italia, ovat uudistaneet talouksiaan raivolla, mutta merkittäviä tuloksia on saatu vain paikoittain.
Kriisimaiden laajoilla rakenneuudistuksilla on pyritty parantamaan kilpailua etenkin palvelusektorilla, lisäämään yritystoimintaa ja uudistamaan työmarkkinoita. Käytännössä tämä on johtanut merkittäviin hallinnollisiin uudistuksiin. Yksin Portugalissa hallitus on ajanut läpi 400 uudistusta viimeisen kolmen vuoden aikana.
Maailmanpankin pk-yrityksien toimintaympäristöön 180 maassa keskittyvän ”Doing Business” -kyselyn perusteella Kreikka ja Portugali ovat onnistuneet kipuamaan merkittävästi muutaman vuoden takaisesta kuopasta.
Vielä vuonna 2009 Kreikka oli listalla vasta 109:s. Nyt se on kuitenkin kivunnut jo sijalle 72. Portugali on puolestaan noussut sijalta 48 sijalle 31. Italia ja Espanja ovat nousseet hieman vuoden 2009 sijoituksilta. Ranska taas on jopa pudonnut muutaman pykälän sijalta 31 sijalle 38.
Maailmanpankin analyysissä mitataan muun muassa yrityksen perustamisen helppoutta, sopimuslainsäädännön toimivuutta, luotonsaantimahdollisuuksia ja sijoittajille tarjottavaa suojaa.
Economistin mukaan paranevat talousindikaattorit eivät poista syytä huoleen. Esimerkiksi Kreikan kohdalla maan sijoituksen merkittävä parantuminen talousmittauksessa kertoo myös sen huonosta lähtötilanteesta. Lisäksi monissa Etelä-Euroopan maissa toimivat uudistukset ovat olleet paikoittaisia ja useilla sektoreilla riittää vielä työnsarkaa.
Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Italian kohdalla. Maa on maailmanpankin listan sijalla 65. Yritysten verotaakassa se on kuitenkin vasta sijalla 138. Espanja taasen on kokonaistilaston 52:s mutta yrityksen perustamisen helppoutta mittaavalla listalla vasta 142:s.
Italia vaatii EU:lta lisäaikaa
Financial Times -lehden mukaan Italia on ilmoittanut Euroopan komissiolle tarvitsevansa vuoden lisäaikaa, jotta se voi saavuttaa budjettitavoitteensa.
Italian valtiovarainministerin Pier Carlo Padoanin kirjeessä vedotaan laman aiheuttamiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja tarpeeseen nostaa velkatasoa.
Komissio on luvannut antaa vastauksensa anomukseen kesäkuussa.
Lehdelle puhuneiden EU-virkamiesten mukaan Italian pyyntö on herättänyt runsaasti närää Brysselissä.
“Komissio tulee pysymään lujana. Muut jäsenmaat, Saksa etunenässä, tulevat tekemään selväksi, ettemme salli viivyttelyä”, nimettömänä pysyttelevä virkamies sanoi.
