– Vaikka reaalinen bruttokansantuote (bkt) vähän kasvaisikin, nimellinen bkt laskee hintojen laskun vuoksi. Niinpä velka suhteessa bkt:hen vain kasvaa, Kangasharju kirjoittaa pankin markkinakommentissa tiistaina.
Lisäksi deflaatio hidastaa kasvua lyhyellä aikavälillä.
– Vaikka vienti asteittain vetää paremmin tuotantokustannusten laskiessa, kotimaan kysyntä kärsii laskevista hinnoista. Kun hinnat laskevat, kukaan ei halua investoida, vaan velkoja maksetaan mahdollisimman nopeasti takaisin, koska sama velka on alenevilla tuloilla vaikeampi hoitaa. Niinpä kotimaan kulutus ja investoinnit laskevat.
Kangasharjun mukaan Kreikan talous pääsee kunnon kasvuun vasta kun vientisektorin hyödyt välittyvät muualle talouteen ja inflaatio käynnistyy. Siihen menee Kreikassa kauan, sillä vientisektori on pieni.
– Näistä syistä Kreikan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on vuonna 2020 reilusti yli Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja EU:n tavoitteleman 124 prosentin. Tämä virallinen skenaario toteutuu vain, jos Kreikka yhtäkkiä äityy tekemään rakenneuudistuksia niin paljon, että tuottavuus ja kilpailukyky nousevat palkkojen laskun ja deflaation sijaan.
Kreikasta on IMF:n laskelmien mukaan paljastumassa myös lyhyen aikavälin rahoitusvaje. Kreikka tarvitsee 11 miljardia arvioitua enemmän rahoitusta 2015 loppuun mennessä. Bundesbankin mukaan Kreikka tarvitsee lisää tukirahaa heti ensi vuoden alussa.
