– SAK hyväksyi tykasopimuksen lähes yksimielisesti. SAK ei kuitenkaan niele hallituksen heikennyksiä työttömyysturvaan ja työelämän lakeihin, twiittasi SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen tuoreeltaan.
Etukäteen arvioitiin, että neuvottelutuloksen hyväksyntä olisi kiikun kaakun SAK:n hallituksessa. Lopulta vain Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ja Merimiesunioni äänestivät sopimuksen hyväksymistä vastaan.
SAK:n hallitus tähdentää, että se ei edelleenkään hyväksy maan hallituksen kaavailemaa työttömyysturvan leikkausta.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korostaa, että huolehtimalla euromääräisestä palkkaratkaisusta painotetaan pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Ratkaisu nostaa palkkoja 16 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia.
– Käytännössä euromääräinen palkankorotus tulee alle 3 720 euroa kuukaudessa ansaitseville. Tämän ylittäviin palkkoihin korotus lasketaan prosenteissa, Lyly sanoo.
Hyvätuloisten palkkavero uhkaa kiristyä
Palkkaratkaisun lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että työttömyysvakuutusmaksut nousevat työnantajilla 0,5 prosenttiyksikköä ja palkansaajilla 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2016.
Hallitus aikoo keventää pieni- ja keskituloisten verotusta 450 miljoonalla eurolla korottamalla työtulovähennystä. Myös inflaatiotarkistukset aiotaan tehdä vuosittain kaikkiin tuloluokkiin. Päätöksiä ei ole sidottu palkkaratkaisuun.
Veronmaksajain keskusliitto on arvioinut, miten työllisyys- ja kasvusopimuksen (tyka) mukainen palkkaratkaisu, työttömyysvakuutusmaksun korotus sekä hallitusohjelman mukainen työtulovähennyksen korotus vaikututtavat ostovoimaan.
Työttömyysvakuutusmaksun korotuksen vuoksi ansiotuloverotus uhkaa kiristyä ensi vuonna keskimääräistä suuremmilla palkkatuloilla, vaikka hallitusohjelman mukaan kenenkään palkkaverotus ei kiristy.
EK pettyi kustannusvaikutuksiin
Elinkeinoelämän keskusliitto EK hyväksyi neuvottelutuloksen ensimmäisenä aamulla. Kustannusvaikutus on EK:n aloilla keskimäärin 0,54 prosenttia.
– Olemme pettyneitä siihen, että sopimuksen alkuperäisessä hengessä ei pysytty. Palkansaajajärjestöt halusivat murentaa jo aiemmin sovitun periaatteen, että sopimus olisi perustunut kustannusvaikutuksiin. Ratkaisun synty kuitenkin osaltaan helpottaa maan hallituksen mahdollisuuksia tukea talouskasvua muun muassa yhteiskuntasopimuksella, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi.
Myös KT Kuntatyönantajat on hyväksynyt neuvottelutuloksen. KT:n valtuuskunta pitää ratkaisua olosuhteisiin nähden siedettävänä kuntatalouden kannalta.
Akava ja STTK hyväksyivät palkkaratkaisun
Myös Akava ja STTK ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannesta vuodesta.
– Palkansaajat ovat tukeneet työllisyyttä äärimaltillisilla palkkaratkaisuilla viisi vuotta. Näin alhainen palkankorotuslinja on kaikilta työntekijöiltä peräänkuulutettu luottamuksenosoitus työnantajia sekä maan hallitusta kohtaan, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
Akavan mukaan keskituloiset säilyttävät palkkaratkaisun avulla ostovoimansa, mikäli hallituksen 450 miljoonan euron veronkevennys ulottuu myös heidän tulotasoilleen ja inflaatiotarkistukset tehdään kaikissa tuloluokissa, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi, että työllisyys- ja kasvusopimus (tyka) luo edellytykset hallituksen esittämille yhteiskuntasopimusneuvotteluille.
– Tehtävä on haastava, mutta uudistuksia tarvitaan. STTK:n tavoitteena on tasapainoinen kokonaisuus, ei palkansaajien yksipuolinen kurittaminen, Palola sanoo.
Edellytykset työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuodesta sopimiselle paranivat oleellisesti viikko sitten maanantaina, kun hallitus lykkäsi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kohdistuvia leikkauksia vuodella. Palkansaajajärjestöt asettivat ehdoksi tyka-neuvotteluille, ettei hallitus leikkaa työttömyysturvaa työllisyys- ja kasvusopimuksen voimassaolon aikana. Nyt leikkaukset tulevat voimaan vasta vuoden 2017 alussa.
Yhteiskuntasopimuksesta alkaa vääntö
Palkansaajajärjestöt ovat vaatineet, että neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta siirretään vuodella syksyyn 2016, jolloin työllisyys- ja kasvusopimus on päättymässä. Hallitus aikoo keskustella asiasta nyt, kun sopu tykasta on syntynyt.
Hallitusohjelman mukaan hallitus tekee esityksensä yhteiskuntasopimukseksi heinäkuun loppuun mennessä ja odottaa työelämän osapuolien sitoutuvan siihen 21. elokuuta mennessä. Hallitus on luvannut tukea yhteiskuntasopimusta ja siihen sisältyvien maltillisten palkkaratkaisujen syntyä miljardin euron ansiotuloveron kevennyksillä, jotka ulottuvat kaikkiin tuloluokkiin ja eläkeläisiin painottuen kuitenkin pieni- ja keskituloisiin.
Mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny, veronkevennykset jätetään tekemättä ja hallitus toteuttaa lähes 1,5 miljardin euron edestä säästöjä ja veronkiristyksiä. Leikkauslistalla on muun muassa vuorotteluvapaan lakkauttaminen, työttömyysturvan lisäleikkaukset sekä yksityisellä lääkärillä ja hammaslääkärillä käynnin korvaukset. Koko ehdollinen lista löytyy tästä.
