– Liikuntaläksyt ovat vielä käyttämätön voimavara ja oiva mahdollisuus lisätä lasten liikuntaa sekä edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista. Lasten liikkumattomuus on suurin kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä, Sarkomaa muistuttaa.
Liikuntaläksyt olisivat konkreettinen keino vaikuttaa lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen myös kouluajan jälkeen. Liikuntaläksy olisi liikuntaa lähellä kotia ja koulua. Liikunta tapahtuisi lähiliikuntapaikoilla ja yhdessä muiden ikätovereiden kanssa. Läksyohjelma tulisi suunnitella oppilaan oman kiinnostuksen, voimavarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa, jotta sillä olisi oppilaan omaehtoista vapaa-ajan liikuntaa lisäävä vaikutus.
Sarkomaa ehdottaa liikuntaläksyjen käyttöönottoa myös tänään eduskunnassa liikunnasta ja urheilusta käytävässä ajankohtaiskeskustelussa. Liikuntaläksyjen harjoittelun voisi aloittaa jo varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta niin, että ne olisivat rutiinia ensimmäisestä luokasta lähtien ja jatkuisivat läpi koko peruskoulun sekä myös toiselle asteelle.
Sarkomaan mukaan läksyt veisivät kotiin vanhemmille viestiä jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Liikunta on tärkeä aihe kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Vanhemmat ovat ensisijaiset vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa.
– Yhtä lailla on koulujen kehitettävä ja monipuolistettava liikunnan opetusta ja kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Myös työtä liikuntakerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuuden lisäämiseksi on vahdilla jatkettava, Sarkomaa toteaa.
