– Tulemme pyytämään korkeakouluilta konkreettisia esityksiä työnjaosta ja profiloitumisesta. Meillä on jo olemassa ja kehitteillä erilaisia instrumentteja, miten muutosta voidaan ohjata ja tukea rahoituksella, Sanni Grahn-Laasonen sanoo Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa.
Tavoiteaikataulu on ensi kevät, jolloin tulossopimukset korkeakoulujen kanssa tehdään.
Hallitus haluaa tehdä myös tutkimustoimintaa näkyvämmäksi.
– Kasvu syntyy korkeasta osaamisesta ja korkeatasoisesta tutkimuksesta. Uskon, että voisimme tulevaisuudessa saada paljon enemmän irti huippututkimuksen tuloksista, kun saisimme lisättyä korkeakoulujen, sektoritutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja vähennettyä päällekkäisyyksiä, Grahn-Laasonen sanoo.
Yhteistyön lisääminen on yksi hallitusohjelman kärkitavoitteista. Sen mukaan tutkimustulosten vaikuttavuutta ja kaupallistamista vahvistetaan ja ne otetaan huomioon julkisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa ja tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa. Jääkö kaupallisessa mielessä vähemmän kiinnostavalle perustutkimukselle enää sijaa?
– Perustutkimus on kaiken pohja, eikä se ole sieltä mihinkään häviämässä. Mutta näin voimme tukea kasvua ja yleisestikin tutkimustulosten vaikuttavuutta, Grahn-Laasonen sanoo.
Kieliä jo varhaiskasvatuksessa
Hallitusohjelma tuo peruskouluun paitsi digiloikan myös liikuntaloikan. Tavoitteena on, että jokainen lapsi liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Se, miten tämä järjestetään jää koulujen päätettäväksi.
Erityisen innostunut opetusministeri on vieraiden kielten aseman vahvistamisesta peruskoulussa, sillä se on ollut pitkään kokoomuksen tavoitteena. Ensimmäinen askel on, kun toisen kotimaisen kielen opinnot alkavat jo kuudennella luokalla. Seuraava löytyy hallitusohjelmasta.
– Toteutamme alueellisen kokeilun, jossa kielten opetus alkaa jo ensimmäiseltä luokalta, Grahn-Laasonen sanoo.
Jos ministeri itse saisi päättää, kieltenopiskelu aikaistuisi vielä tästäkin.
– Oma, pitkän aikavälin tavoitteeni on, että meillä opiskeltaisiin vieraita kieliä jo varhaiskasvatusvaiheessa. Pienet lapset oppivat uutta aivan hämmästyttävän nopeasti, herkkyyskaudet kannattaisi käyttää hyväksi, hän toteaa.
