Saarakkala toteaa, että ennen viime eduskuntavaaleja eduskuntapuolueet sopivat vaalijärjestelmämme muuttamisesta täysin suhteelliseksi siten, että jokainen äänikynnyksen ylittävä puolue saisi eduskuntapaikkoja kannatuksensa mukaan eikä syntyisi tilannetta, kuten nyt, jossa esimerkiksi SDP ja perussuomalaiset saivat samalla 19,1 prosentin kannatuksella eri määrän kansanedustajia.
Saarakkalan mukaan uudistus kaatui käytännössä SDP:n vastustukseen, kun lepäämässä ollut ja jo kertaalleen hyväksytty lakiehdotus hylättiin syksyllä 2011 perussuomalaisten jäädessä kannattamaan sitä yksin.
– Nyt hallitus on päättänyt alkaa suurentaa vaalipiirejä vähentämällä niitä ja näin se pyrkii kohti suhteellisuutta, mutta haave suhteellisuuden toteuttamisesta täysin on nyt haudattu nähtävästi pysyvästi, hän sanoi lauantaina Seinäjoella.
Vuoden 2011 vaalien seurauksena maassamme on nyt neljä keskisuurta puoluetta. Gallupeista riippuen tilanne näyttää jatkossakin samalta.
– Matematiikan valossa tällä asetelmalla suurimmat puolueet eivät pysty hallitsemaan yksin eivätkä oikein kaksinkaan. Tämä näkyy jo nyt ylileveänä hallituspohjana, Saarakkala sanoo.
– Kun otetaan huomioon vielä henkilökeskeinen vaalijärjestelmämme, joka poikkeaa esimerkiksi Ruotsin puoluekeskeisestä vaalijärjestelmästä, saattaa seurauksena olla pysyvä saamaton ja aatteeton hallinnointi ja äänestysprosentin laskeminen edelleen, Saarakkala jatkaa.
Hänen mielestään pitemmän päälle Suomessa on pohdittava siirtymistä Ruotsin mallin mukaiseen listavaaliin, jossa puolueilla on selvä vastuu poliittisesta sanomastaan ja poliitikot keskittyvät raakaan työhön ja puolueensa politiikkaan eivätkä oman itsensä esillä pitämiseen.
– Kansalaiset osallistuisivat puoluetoimintaan eivätkä olisi yksittäisten vaaliehdokkaiden kosiskeltavina. Samalla ns. kunnanisät jätettäisiin historiaan.
Myös eduskuntavaalien vaalipiirien pienentämistä täysin maakuntapohjaisiksi Helsingillä lisättynä, samalla kun maahan luotaisiin uusi voimakas vaalipohjainen maakuntahallinto sote-asioihin, selkiinnyttäisi Saarakkalan mielestä politiikan kenttää.
– Toisaalta voitaisiin miettiä myös pienempiä vaalipiirejä, joita olisi noin 50-100 ja joista valittaisiin kustakin aina väestömäärän perustella vähintään yksi kansanedustaja enemmistöperiaatteella eli vaaleissa olisi tarvittaessa kaksi kierrosta presidentinvaalien tapaan. Tällöin voittavan puolueen olisi saatava yli 50 prosenttia annetuista äänistä ja se saisi kaikki vaalipiiristä valittavat paikat, hahmottelee Saarakkala.
