Liikunta- ja kuntaministeri Paula Risikko on sitä mieltä, että yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä pitäisi lisätä. Duaalimalli tulisi hänen mukaansa kuitenkin säilyttää.
Paula Risikko korostaa, että ympäri Suomen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöllä on saatu aikaan toiminnan laadullista kehittymistä ja tehostumista.
– Yhteistyöhön patistelussa ei ole kyse duaalimallin romuttamisesta. Tarkoitan yhteistyötä järkevien koulutuspolkujen suunnittelussa ja sen varmistamisessa, että opiskelija voi edetä korkeakoulusta toiseen sujuvasti ilman päällekkäisiä opintoja. Yhteistyö konkretisoituu myös hallinnossa ja infrassa, kuten yhteisissä tietojärjestelmissä ja yhteisissä kirjastoissa, Risikko kommentoi.
Hän painottaa, että nykyisessä niin sanotussa duaalimallissa yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on omat perustehtävänsä, profiilinsa ja tutkintonsa.
Risikon mukaan resurssien viisas jako on tällä hetkellä korkeakoulujen osalta keskeisimpiä kysymyksiä niin valtakunnan tasolla kuin korkeakoulujen sisälläkin. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea laadusta ja vaikuttavuudesta ja hän lisää, että myös ammattikorkeakouluihin ja koko korkeakoulusektoriin kohdistuneet merkittävät säästövelvoitteet edellyttävät yhteistyön lisäämistä.
– Työnjaon ja yhteistyön kehittäminen lähiympäristön korkeakoulujen kesken on välttämätöntä kehitettäessä korkeakoulutusta lähivuosina. Voimavaroja tulee jakaa aidosti tarpeiden ja vahvuuksien sekä tulevaisuuden kehittymisedellytysten mukaan, Risikko kommentoi.
– Silloin, kun rahaa on vähän, kannattaa keskittyä olennaiseen ja satsata laatuun. Suomen talouskasvun ytimessä on uuden osaamispohjan kehittäminen ja innovaatioiden luominen.
Tämän takia hänen mukaansa myös korkeakoulutusjärjestelmää täytyy katsoa entistä voimakkaammin kokonaisuutena. Tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen yhteenkään hallinnolliseen päällekkäisyyteen tai tehottomaan veroeuroon ei hänen mielestään ole nyt varaa.
Paula Risikko korostaa, että tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta on tiedostettava, että uuden kasvun ja tulevaisuuden osaamisen tulokset pohjustetaan tänään. Korkeakoulut muodostavat omalle alueelleen vahvoja osaamiskeskittymiä, joissa pystytään kehittämään entistä monipuolisempaa ja laadukkaampaa tutkimusta, koulutusta ja innovaatiotoimintaa.
Risikon mukaan nämä osaamiskeskittymät toimivat alueiden talouskasvun vauhdittajina ja tätä kautta koko kansantalouden keskeisinä kasvun tekijöinä.
– Keskeinen kysymys on myös se, miten korkeakoulujen tuottama osaaminen kyetään saamaan entistä paremmin ja nopeammin yritysten ja alueen käyttöön, Risikko kiteyttää.
