– Yritysten maksama yhteisövero laskee 870 miljoonalla eurolla, mikä on iso kädenojennus Suomessa veroja maksaville yrityksille. Toisaalta verotus hieman kiristyy, kun yrityksestä maksetaan osinkoa ulos, mikä on täysin oikeudenmukaista, Orpo sanoo.
Hänen mielestään asian voi nähdä askeleena kohti Viron veromallia, jossa verot maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun yrittäjä ottaa yrityksestä varoja omaan käyttöönsä.
Yhteisöveron kevennys jättää Orpon mukaan yrityksen käyttöön aiempaa suuremman osuuden voitosta, mikä vahvistaa sen mahdollisuuksia työllistää ja investoida. Hänen mielestään erityisen tärkeää on myös se, ettei yhteisöveron alennusta maksateta pk-yrittäjien verotuksen kohtuuttomalla kiristämisellä.
– Samalla, kun yhteisöveroa mittavasti alennetaan, listaamattomien yritysten osinkoverotusta pystyttiin muuttamaan entistä kannustavampaan suuntaan nostamalla huojennetun osingon yläraja 60 000 eurosta 150 000 euroon. Tämä kannustaa yrittäjiä kasvattamaan yrityksiä, Orpo toteaa.
Hän korostaa, ettei yhteisöveron alennus kuitenkaan yksin riitä yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen.
– Maltillinen palkkaratkaisu, joka sekin syntyi osin hallituksen kätilöimänä, on toinen tärkeä palikka suomalaisten yritysten pärjäämisen kannalta, Orpo toteaa ja haluaa seuraavaksi kiinnitettävän huomiota kuluttajien luottamuksen parantamiseen ja ostovoiman kohentamiseen, jotta kauppa lähtee taas käyntiin kotimarkkinoilla.
– Maltillisen palkkaratkaisun myötä hallitus tekee tuloveroasteikkoon inflaatiotarkistuksen, mikä hieman auttaa tilannetta. Heti, kun valtiontalous antaa myöten, pitää palata palkkaverotuksen keventämisen linjalle sekä ostovoiman vahvistamiseksi että työn tekemisen edistämiseksi, hän sanoo.
