Liikennemarkkinoiden sääntely on tarkoitus koota yhtenäiseksi liikennekaareksi. Uudistuksella halutaan muun muassa edistää digitalisaatiota, tukea uusien palvelumallien syntymistä ja vastata paremmin liikenteen käyttäjien tarpeisiin.
Liikennekaaren luonnos oli lausuntokierroksella 18.4.-23.5. Lausuntoja tuli peräti 242 kappaletta.
Esitysluonnokseen erittäin myönteisesti suhtautuvia tahoja oli runsaasti. Osalla näistä lausunnonantajista oli ehdotuksiin joitakin tarkistus- tai selvennyspyyntöjä. Lisäksi oli useita tahoja, jotka suhtautuivat myönteisesti liikennekaaren ehdotuksiin muuten paitsi pienimuotoisen toiminnan vapauttamiseen toimilupavelvoitteesta.
Lausunnoista erottui myös erilaisia ryhmiä, jotka suhtautuivat hyvin kielteisesti joihinkin lähinnä omaan toimintaansa kohdistuviin yksittäisiin liikennekaaren ehdotuksiin.
Sääntelyn keventämistä kannatetaan
Suuri enemmistö lausunnonantajista kannatti tavoitteita digitalisaation edistämisestä ja sääntelyn purkamisesta. Liikennekaarta pidettiin kunnianhimoisena ja uudistavana sääntelynä. Muutamissa lausunnoissa toivottiin jopa luonnosta pidemmälle menevää sääntelyn vapauttamista.
Tulevaisuuden liikenteen kannalta olennaista on, että tiedot ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia ja rajapinnat ovat avoimia. Yhteentoimivuutta koskevia ehdotuksia kannatti suurin osa lausunnonantajista. Moni toi esiin, miten tärkeitä nämä ehdotukset ovat tulevaisuuden palvelujen kehitystä ajatellen.
Tietorajapintojen avaamista ei vastustanut selkeästi yksikään lausunnonantajista, lippu- ja maksujärjestelmiä koskevia ehdotuksiakin vain harva.
Liikennekaari-luonnoksen sääntelyn purkua ja liikennealan markkinoiden toimivuutta koskevia ehdotuksia kannatettiin laajasti, osaa liikennesektorin toimijoista lukuun ottamatta.
Useissa lausunnoissa tuotiin esiin tarve modernisoida ja keventää sääntelyä, jonka nykyisellään nähtiin vaikeuttavan palveluinnovaatioita ja palveluiden yhdistämistä. Liikennealaa pidettiin useissa lausunnoissa nykyisellään ylisäänneltynä.
Pienimuotoinen toiminta jakoi mielipiteet
Liikennekaaressa ehdotetaan pienimuotoisen kuljetustoiminnan sallimista ilman liikennelupaa. Tämä sai selkeästi ristiriitaisimman vastaanoton. Sitä sekä tuettiin että vastustettiin voimakkaasti.
Vastustajat pelkäsivät, että pienimuotoinen toiminta loisi kahdet markkinat ja uhkaisi turvallisuutta ja laatua.
Useissa lausunnoissa tällainen selkeä rajanveto ammattimaisen ja pienimuotoisen toiminnan nähtiin kuitenkin hyvänä ja sen nähtiin tuovan uusia mahdollisuuksia erityisesti haja-asutusalueiden palveluille ja uudenlaiselle työllistymiselle. Harmaan talouden valvontaan toivottiin lisää keinoja.
Taksiala vastustaa sääntelyn vapauttamista
Liikennekaaren luonnoksessa ehdotetaan, että taksiliikenteen yrittäjyyttä helpotettaisiin vaatimuksia keventämällä. Taksialaa edustavat tahot vastustivat laajasti liikennekaaren taksitoimintaa koskevia esityksiä, muut lausunnonantajat joko kannattivat esityksiä tai eivät niitä vastustaneet.
Taksialaakin edustavien lausunnonantajissa oli niitä, jotka kannattivat sääntelyn laajaa purkamista.
Eniten vastustusta taksialan edustajien lausunnoissa herätti ehdotus pienimuotoisen toiminnan sallimisesta ilman lupaa.
Maakunnat ja kunnat liikennekaaren kannalla
Valtaosa kunnista suhtautui luonnoksessa esitettyihin muutosehdotuksiin positiivisesti. Taksiliikenteen sääntelyn vapauttaminen nähtiin positiivisena, vaikkakin useissa lausunnoissa kannettiin huolta asemapaikka-, päivystys- ja hintasääntelyn poistumisen vaikutuksista palveluiden tarjontaan ja hintoihin.
Monissa kuntien lausunnoissa nähtiin sääntelyn purkamisessa mahdollisuuksia uuden tarjonnan syntymiseen, uusiin palveluinnovaatioihin ja työllisyyteen. Huolta aiheuttivat kuitenkin kuntien joukkoliikennettä (ns. PSA-liikenne) koskevat muutosehdotukset.
Maakunnat kannattivat laajasti luonnoksen tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia. Ne näkivät ehdotuksissa mahdollisuuksia palveluvalikoiman laajenemiseen ja asiakaslähtöisyyden lisääntymiseen.
Useimmissa maakuntien lausunnoissa nähtiin paljon mahdollisuuksia pienimuotoisessa toiminnassa, tosin joissakin pidettiin 10 000 euron rajaa ehkä liian korkeana.
Palveluiden käyttäjiä edustavien tahojen antamissa lausunnoissa todettiin käyttäjien kannalta myönteisenä se, että esitys lisää kilpailua ja mahdollistaa uudenlaisen toiminnan ja palvelut.
Vammaisjärjestöt ymmärsivät lausunnoissaan digitalisaation edistämisen tavoitteita. Järjestöjä kuitenkin huolestutti se, miten esteettömiä kuljetuksia tarvitsevien asiakkaiden erityistarpeista kyetään huolehtimaan sääntelyä purettaessa.
Yritykset myönteisinä
Muiden kuin taksialan yritysten näkökulma liikennekaareen on myönteinen ja lausunnoissa tuodaan laajasti esille tarve sääntelyn uudistamiselle sekä erilaisia hyötyjä ja mahdollisuuksia, joita sääntelyn keveneminen ja yhtenäistäminen tuo.
Lausunnoissa nähdään tarpeelliseksi uudistaa sääntelyä, jotta palvelujen yhdistely, matkaketjut ja digitaalisuuden hyödyt saadaan toteutettua.
Muu kuin taksialan yrityspalaute on vahvasti taksiliikenteen sääntelyn vapauttamista puoltavaa. Suurin osa yrityslausujista suhtautuu myönteisesti myös pienimuotoiseen toimintaan ja kansalaistason aktiivisuuteen.
Yhteisenä linjana nousee kuitenkin esiin se, että hankkeen tavoitteita digitalisaation edistämiseen ja sääntelyn purkuun kannatettiin yleisesti. Tietoon liittyviin pykäläehdotuksiin suhtauduttiin pääosin äärimmäisen myönteisesti.
Pienimuotoinen toiminta herätti eniten kritiikkiä, uhkana pidettiin kilpailuaseman vääristymistä ja harmaan talouden lisääntymistä. Rajanvetoa kuitenkin myös kannatettiin ja sen nähtiin luovan edellytyksiä kokeilukulttuurille ja palveluille.
Useat sinänsä positiivisesti tai neutraalisti suhtautuneet toivoivat jonkinlaista ilmoitusvelvollisuutta. Taksiliikenteen osalta näkyi kahtiajako taksialan ja muiden välillä, vain taksiala piti selkeästi parempana nykytilan säilyttämistä.
Tavoitteena on antaa hallituksen esitys liikennekaareksi eduskunnalle vielä kesäkuussa.
