Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) kirjoittaa Uuden Suomen blogissa, että ihmiset muuttavat tutkitusti pikemmin työpaikkojen ja uramahdollisuuksien kuin suotuisan verotuksen perässä, jos silloinkaan.
– Yhdysvalloissa tutkittiin muuttoliikettä metropolialueen sisällä korkeamman veroasteen käyttöönoton jälkeen. Jotkin korkeimmin ansaitsevat palkansaajaryhmät muuttivat veron seurauksena hanakammin toisen osavaltion puolelle, mutta kaiken kaikkiaan oli verotuksen aikaansaama muuttoliike lähes kokonaan tilastollisesti merkityksetöntä. Euroopassa ja erityisesti Suomessa työn perässä muuttaminen on selvästi harvinaisempaa kuin Yhdysvalloissa, Lepomäki sanoo.
Verotuksella on hänen mukaansa kuitenkin keskeinen vaikutus työpaikkojen syntyyn. Verot nostavat työpanoksen hintaa, ja mitä korkeammaksi se nousee, sitä vähemmän työpanosta ostetaan.
– Yksinkertaistaen voikin sanoa, että erityisesti alhaisen muuttoliikkeen oloissa eivät verojen perässä muuta työntekijät, vaan työpaikat, Lepomäki sanoo.
– Vaikka muuttoliike – erityisesti maan rajojen ulkopuolelle – on maltillista, sillä on väliä. Erityisesti, jos maasta poistuvat koulutetut nuoret. Ja jos maasta muuttavat työpaikat, jää jäljelle tahatonta toimettomuutta, hän jatkaa.
Lepomäen mukaan korkean verotuksen ongelmakohta piilee tilanteessa, jossa 25–45-vuotias henkilö on uranrakennusvaiheessa. Silloin ratkaisee työpaikan ja nettopalkan lisäksi myös mahdollisuus kehittää uraa nykyisen työpaikan jälkeen. Tällainen henkilö muuttaa herkästi paremman työpaikan perässä.
– Hyvätuloiseksi ei yleensä nousta ainakaan pelkästään sattumalta, vaan pitkällisen ponnistuksen kautta – muodollisesti opiskellen ja mikä yhä tärkeämpää, töissä erikoistuen. Verotuksen ei tulisi liian voimallisesti lyödä kiilaa tähän polkuun. Polku vie helposti muuten muualle: pois maasta tai kauas huipulta, Lepomäki sanoo.
