Samalla, kun suurin osa suomalaisista pitää maahanmuuttoa aiempaa vähemmän tärkeänä kysymyksenä, perussuomalaisten keskuudessa sen merkitys on säilynyt ja jopa kasvanut.
– Niiden joukossa, jotka ovat jääneet perussuomalaisten kannattajiksi, se korostuu entistä enemmän, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kertoo Verkkouutisille.
Perussuomalaisten kannatus oli viime eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia. Viimeisimmässä Ylen julkaisemassa Taloustutkimuksen puoluekannatusmittauksessa kannatus oli 9,6 prosenttia. Perussuomalaisten jäljelle jäänyt kannattajakunta näyttäisi taipuvan puheenjohtajaksi pyrkivän europarlamentaarikon Jussi Halla-ahon linjojen kannalle.
Perussuomalaisten riveihin palasi jytkyn myötä paljon puolueen edeltäjän, maaseudun vähävaraisen väestön asiaa ajaneen Suomen maaseudun puolueen (SMP) kannattajia. Nyt tämä äänestäjäjoukko näyttäisi vähentyneen puolueen kannattajaprofiilissa.
– Sieltä on lähtenyt smp-läisiä ja sellaisia, jotka ovat tulleet perussuomalaisiin työväen asian takia. Niitä on mennyt takaisin demareihin. Jäljelle jäänyt porukka on enemmän Halla-ahon teemojen profiilin mukaista, Rahkonen kertoo.
Rahkonen kirjoitti keskiviikkona Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla, että julkaisemattoman kyselyn mukaan perussuomalaisten äänestäjistä 40 prosenttia kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajaksi Jussi Halla-ahoa ja Eurooppa- ja kulttuuriministeri Sampo Terhoa kannattaa puheenjohtajaksi 26 prosenttia perussuomalaisten kannattajista. Muiden puheenjohtajaehdokkaiden kannatus on 9 prosenttia, ja 25 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Rahkonen kertoo Verkkouutisille, että tutkimuksessa oli kyse Suomi tänään -kirjetutkimuksesta, jonka yhteyteen hän lisäsi omasta mielenkiinnostaan kysymyksen perussuomalaisten puheenjohtajasuosikista. Kysely on osa laajempaa tutkimusta, joka sisältää muun muassa tilattuja markkinatutkimuksia. Kyselyn taustaksi kysyttiin myös vastaajien puoluekantaa, ja Rahkonen selvitti datasta perussuomalaisten kannattajien näkemykset puolueen puheenjohtajasta.
Perussuomalaisten valitsevat väistyvän puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin tilalle uuden puheenjohtajan puoluekokouksessa, joka järjestetään 10.–11. kesäkuuta Jyväskylässä. Toisista puolueista poiketen kuka tahansa jäsenmaksunsa määräaikaan mennessä maksanut puolueen jäsen saa äänioikeuden puoluekokouksessa. Puoluekokousedustajien äänivalta tuo oman yllätysmomenttinsa puoluekokoukseen: kukaan ei voi varmuudella etukäteen tietää, ketä paikalle saapuu – ja ketä he kannattavat puheenjohtajaksi.
– Se on juuri merkittävä kysymys ja siihen minulla ei ole dataan pohjautuvaa vastausta, enkä tiedä, onko kenelläkään muullakaan. Kannattajien mielipide antaa varmasti vähintäänkin suuntaa, mikä mielipide siellä puolueessa on, Rahkonen arvioi.
Populistien kannatuspohja jää kytemään
Vieraskynä-kirjoituksessa Rahkonen kiinnitti huomiota siihen, että Halla-ahon linja ei nauti väestön keskuudessa suurempaa kannatusta – ja populistipuolueiden kannatus näyttäisi laantuneen talouskasvun piristyessä. Lisäksi protestiäänet hajautuvat eri kohteisiin.
– Yleistä tyytymättömyyttä on kuitenkaan vaikea kanavoida. Ihmisiä potuttaa eri syistä, Rahoknen toteaa.
Ranskan osalta Rahkonen toteaa, että ”läheltä piti”. Nationalistisen Kansallisen rintaman (Front National) ehdokas Marine Le Pen sai Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella 34 prosenttia äänistä. Ensimmäisellä kierroksella kuitenkin kaikki oikeisto- ja vasemmistopopulististen puolueiden ehdokkaat saivat yhteensä lähes 50 prosenttia äänistä.
– Se kannatuspohja jää varmasti kytemään, Rahkonen toteaa.
Hänen mukaansa nyt luodaan pohjaa seuraaville populistipuolueiden menestyksille.
Rahkonen muistuttaa, että ihmisten mielipiteet ovat aina reaktioita reaalimaailman tapahtumiin. Populistipuolueiden nousu alkoi vuoden 2008 finanssikriisistä, jonka jälkeen taloustilanne ja eriarvoisuuskysymys antoi kaikupohjaa perussuomalaistenkin nousulle ja vastaaville ilmiöille muualla Euroopassa.
– Olen taipuvainen filosofiseen tulkintaan, että nimenomaan talous on yhteiskunnan perusrakenne ja mielipiteet ja asenteet juontuvat siitä, mitä ihmiset kokevat elämässään. Mielipiteet eivät synny tyhjästä. Niiden muuttumiseen pitää tapahtua jotakin konkreettista esimerkiksi taloudessa tai esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrässä ja siinä miten niistä uutisoidaan. Siinä mielessä median vaikutus tässä on todella tärkeä, mutta eihän mediakaan uutisoi, ellei jotain tapahdu, Rahkonen muistuttaa.
