Yliopistojen rahoitusta on Kolan mukaan viime vuosina heikennetty selvästi yliopistoindeksin leikkaamisen ja jäädyttämisen takia.
– Pelkästään Helsingin yliopistolta on neljän vuoden aikana jäänyt saamatta 46 miljoonaa euroa ja yliopistoilta kaikkiaan yli 200 miljoonaa euroa. Samaan aikaan olemme joutuneet vähentämään henkilöstöämme noin 500 henkilöllä, onneksi ilman irtisanomisia, Kola kertoo.
Hänestä on selvää, että tällainen leikkuri uhkaa suomalaisen tieteen ja opetuksen tasoa. Yliopistot kouluttavat asiantuntijoita kaikille aloille, joten vaikutukset näkyvät laajasti yhteiskunnassa. Myös tutkimukselle tärkeät laiteinvestoinnit jäävät tekemättä.
Kola vaatii hallitukselta rohkeampia ratkaisuja ja tehokkaampia täsmätoimia juustohöyläämisen sijaan. Hänen mielestään niukkoja rahoja ei riitä kaikille 15 yliopistolle, 6 yliopistokeskukselle, 26 ammattikorkeakoululle ja yli 10:lle valtion tutkimuslaitokselle.
Hän esittää, että Suomessa tehtäisiin valtakunnallinen yliopistojen laatuarviointi ja -vertailu, jonka perusteella budjettirahat jaetaan eri korkeakouluille laatua painottaen.
Kun uusi yliopistolaki astui voimaan 2010, yliopistojen budjettirahoitus sidottiin indeksiin. Yliopistoindeksin tarkoitus on pitää yliopistojen rahoitus kustannustason nousua vastaavana.
– Hallitukset ovat kuitenkin rikkoneet lakia jo kahteen otteeseen leikkaamalla tai jäädyttämällä indeksin, Kola huomauttaa.
Kola muistuttaa, että tutkimuksen ja koulutuksen rahoittaminen on investointi tulevaisuuteen.
– Se vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Perustutkimus pitää yllä innovaatioympäristöä, eikä sitä saa laiminlyödä suhdanteiden takia, hän toteaa tiedotteessaan.
