Lakialoite on jätetty eduskunnan käsiteltäväksi 2. syyskuuta. Aloitteessa esitetään, että oikeus saada tietoa viranomaisten asiakirjoista ulotetaan myös viranomaisen määräysvallassa oleviin yhtiöihin. Muutos koskee myös muita viranomaisen määräysvallassa olevia yksityisoikeudellisia yhteisöjä, kuten säätiöitä.
– Länsimetron herättämä keskustelu on nostanut jälleen kerran esiin tarpeen laajentaa julkisuuslakia. Lakialoite parantaa viranomaisten toiminnan avoimuutta ja valvontaa sekä tehostaa julkisuusperiaatteen toteutumista, Timo Harakka perustelee tiedotteessaan.
Länsimetro Oy päätti kesällä salata kokousasiakirjansa Ylen pyydettyä niitä.
Harakka muistuttaa, että kuntien ja valtion toimintoja on 1990-luvulta alkaen siirretty merkittävästi yhtiöihin ja muihin yksityisoikeudellisiin yhteisömuotoihin. Viime vuodesta alkaen kuntalaki on peräti velvoittanut kunnat yhtiöittämään markkinoille osallistuvat toimintonsa.
– Tarkoituksella tai tarkoittamatta kierretään julkisuuslain tarkoitusta. Kun kunta operoi esimerkiksi liikelaitoksena, siihen sovelletaan julkisuuslakia. Mutta jos sama toiminta siirretään yhtiöön tai säätiöön, se ei enää olekaan julkisuuslain piirissä. Nykyinen kehitys kaventaa demokratiaa, avoimuutta ja aitoa vastuunalaisuutta, Harakka katsoo.
Esimerkiksi Ruotsissa kuntien omistamat yhtiöt sekä merkittävä osa valtionyhtiöistä on julkisuuslain piirissä. Niihin sovelletaan asiakirjajulkisuuden suhteen samoja sääntöjä kuin viranomaisiin.
– Julkisuuslain edellyttämä avoimuus ja valvonta hyödyttävät myös kuntapäättäjiä, Harakka muistuttaa.
– Länsimetron tapaus osoitti, että moni kuntapäättäjä ei ole sisäistänyt osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuuta. Osakeyhtiön ylin johtoelin on hallitus, jonka jäsenille voi koitua huomattavia taloudellisia ja rikosoikeudellisia seurauksia, jos ei ole toimittu huolellisesti ja yhtiön edun mukaisesti.
