Verkkouutiset

EVA-analyysi Euroopan unionista: Lisää sääntelyä, vähemmän markkinataloutta, tulonsiirtoja etelään

Liittovaltiokehitys saattaa ottaa askeleita eteenpäin Euroopan unionissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Britannian markkinaliberaali politiikka on pyrkinyt edistämään vapaakauppaa ja kyseenalaistanut sääntelyn tarpeellisuutta. Britannian EU-eron eli Brexitin myötä koko EU:n politiikka muuttuu.

Näin arvioivat Elinkeinoelämän keskusliiton EU- ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Taneli Lahti sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä perjantaina ilmestyneessä EVA-analyysissä Unionin horjahdus – Euroopan ja Suomen valinnat Brexitin jälkeen.

Analyysin kirjoittajien mukaan Brexit johtaa todennäköisesti isojen maiden painoarvon kasvuun ja pienimpien maiden painoarvon pienentymiseen EU:ssa.

”Kun yksi iso jäsenmaa poistuu, muiden isojen maiden merkitys määräenemmistön väestökriteerin täyttymisessä kasvaa”, Lahti ja Vihriälä kirjoittavat.

Suomen asema ei kuitenkaan näyttäisi tilanteeseen sovelletun peliteoreettisen analyysin mukaan muuttuvan juuri lainkaan.

Britanniasta ja muista pohjoisista maista poiketen EU:n eteläiset maat ovat painottaneet markkinavoimien sääntelyn tärkeyttä ja maiden välistä solidaarisuutta. Se tarkoittaa laajempaa EU:n yhteistä budjettia ja tulonsiirtoja köyhemmille jäsenmaille.

”Saksan asema suhteessa Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan todennäköisesti heikkenee talouspolitiikan kysymyksissä. Tämä johtuu siitä, että Britannian kannat ovat usein olleet lähempänä Saksan kuin Ranskan, Italian tai Espanjan kantoja”, analyysissä todetaan.

Liittovaltiokehitys voi kasvaa

Brexit voi johtaa unionin tiivistymisen suhteen kahteen vaihtoehtoiseen suuntaan. Suurempaa yhtenäisyyttä kannattavat tahot näkevät Brexitin myötä mahdollisuuden tiiviimmälle integraatiolle. Tämä perustuu arvioon, että ylikansallista päätöksentekoa vastustavien EU-maiden joukko pienenee, kun kaikkein kriittisimmin integraatioon suhtautuva iso maa eroaa EU:sta. Tämä voi tarkoittaa vähittäistä siirtymistä kohti liittovaltiota.

Toisen näkemyksen mukaan Brexit-äänestyksen tulos tulkitaan jäsenmaissa äärimmäisenä reaktiona siihen, että päätösvaltaa on siirretty kansallisilta poliittisilta päättäjiltä EU:n tasolle.

Lahti ja Vihriälä arvioivat, että Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa lisää tarvetta eurooppalaiselle johtajuudelle ja Euroopan voimien kokoamiselle. Tämä johtuu siitä, että Trumpin presidenttiys todennäköisesti pienentää Yhdysvaltojen kiinnostusta Euroopan turvallisuuteen ja taloudellisen vaihdannan lisäämiseen Euroopan kanssa.

Kirjoittajat arvioivat, että johtajuuden roolia ei viime vuosien kokemusten valossa pysty kantamaan mikään muu maa kuin Saksa.

”Myös lähitulevaisuudessa EU-alueen ja erityisesti euroalueen taloudelliset vaikeudet saattavat johtaa vaatimuksiin tiivistää yhteisvastuuta”, analyysissä todetaan.

Kirjoittajat arvioivat, että useiden jäsenmaiden lisäksi komission voidaan olettaa pyrkivän edistämään finanssipoliittisten tasausmekanismien luomista. Siinä tosin törmätään nopeasti perussopimusten muuttamisen tarpeeseen.

Suomi hankalaan välikäteen

Osa jäsenmaista kuitenkin suhtautuu jyrkän kielteisesti talouspolitiikan tasausmekanismeihin. Se saattaa johtaa siihen, että osa jäsenmaista päättää yhdessä edetä tiiviimpään yhteistyöhön. Sama ilmiö saattaa koskea myös muita politiikan lohkoja kuin taloutta.

”Tällöin lopputuloksena on selvästi eriytyvä integraatio (variable geometry tai Europe à la carte), jossa integraation aste vaihtelee maiden välillä politiikka-alueelta toiselle”, Lahti ja Vihriälä kirjoittavat.

Suomi saattaa ajautua tässä EU:n integraation eriytymisessä analyysin mukaan hankalaan välikäteen.

”Yhtäältä eriytyminen sallii Suomen jättäytyä pois sille vastenmielisestä yhteistyöstä. Jos esimerkiksi osa euromaista haluaisi perustaa maiden välisen automaattisen finanssipoliittisen tasausmekanismin, Suomi voisi ehkä jäädä sen ulkopuolelle. Toisaalta tällaiset järjestelyt vahvistavat hallitustenvälisyyttä niin sanotun yhteisömenetelmän kustannuksella ja heikentävät EU:n koheesiota ja päätöskykyä”, analyysissä todetaan.

Kirjoittajien mielestä läheinen yhteistyö Saksan kanssa on Suomelle tärkeää tulevaisuudessakin, koska tavoitteet ovat molemmilla mailla olleet hyvin samanlaisia.

”Saksassa suhtaudutaan pohjimmiltaan myönteisesti Euroopan integraatioon, ja Saksa on osoittanut halukkuutta erilaisiin kompromisseihin. Tällaiset ratkaisut voivat asettaa Suomen hankalaan asemaan, jos niihin ei ole ajoissa varauduttu”, Lahti ja Vihriälä arvioivat.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)