Kun keskusta-oikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP) ennen vuoden 2014 europarlamenttivaaleja valitsi Jean-Claude Junckerin ehdokkaakseen Euroopan komission johtoon, oli erittäin todennäköistä, että seuraavaa komissiota johtaa juuri Juncker. Niin vakuuttavaa oli EPP:n ylivoima gallupeissa.
Nyt tilanne ei enää olisi sama. Keskusta-oikeiston etumatka on kaventunut vaaleja seuranneina kolmena vuonna, käy ilmi kansallisia mielipidemittauksia seuraavan Treffpunk Europa -lehden analyysistä.
Analyysi ei mittaa eri puolueiden eurovaalikannatusta vaan niiden suosiota kansallisissa vaaleissa, mutta sen pohjalta voi saada kokonaiskuvaa siitä, mihin suuntaan voimasuhteet ovat eri europuolueiden välillä liikkuneet. Nimenomaisesti eurovaalituloksia ennakoivia mielipidemittauksia ei ole vielä tässä vaiheessa vaalikautta tehty.
Viimeisimmässä kesäkuun alussa tehdyssä analyysissä keskusta-vasemmistolaisen S&D-ryhmän jäsenpuolueiden kannatus oli kohonnut 24 prosenttiin, kun EPP:n jäsenpuolueita äänestäisi kansallisissa vaaleissa nyt 22,5 prosenttia eurooppalaisista. S&D-ryhmään kuuluu Suomesta SDP.
Parlamenttipaikkojen jakautumista tarkasteltaessa kokoomuksen EPP olisi Treffpunk Europan mukaan kuitenkin vielä S&D:n edellä.
Sekä S&D:n että EPP:n jäsenpuolueiden kannatus on laskenut verrattaessa vuoden 2014 vaaleihin ja sitä seuranneisiin gallup-tuloksiin. Viime eurovaaleissa EPP:tä äänesti 29.2 prosenttia eurooppalaisista ja S&D:tä 25.4 prosenttia.
Liberaaliryhmä nousussa
Verrattuna viime vaaleihin eniten kannatustaan olisi nostanut liberaaliryhmä ALDE, johon Suomesta kuuluvat keskusta ja RKP. Suurinta suomalaisjäsentään lukuun ottamatta ALDE on pääosin talous- ja arvoliberaali ryhmä, johon kuuluu lähes ainoastaan Eurooppa-myönteisiä puolueita.
Treffpunk Europan laskelmissa ALDE:n kannatusta nostaa – ja toisaalta EPP:n ja S&D:n kannatusta laskee – Ranskan presidentti Emmanuel Macronin uuden La République En Marche -puolueen kova suosio sekä vanhojen oikeiston ja vasemmiston valtapuolueiden ahdinko. Macronin LREM on sijoitettu vertailuissa osaksi ALDE:a, johon sen pienemmät liittolaispuolueet kuuluvat, vaikka LREM ei ole vielä valinnut europuoluettaan. Poliittiselta linjaltaan Macronin puolueineen on kuitenkin katsottu sopivan parhaiden osaksi ALDE-ryhmää.
Seuraavat europarlamenttivaalit on määrä järjestää 9. kesäkuuta 2019.
Gallupien liikkeitä voi tarkastella vuodesta 2014 alkaen Treffpunk Europan kokoamasta grafiikasta (alla).
EPP-ryhmään kuuluu Suomesta kokoomus, S&D-ryhmään sosialidemokraatit, ALDE-ryhmään keskusta ja RKP, ECR-ryhmään perussuomalaiset, Greens-EFA-ryhmään vihreät ja GUE-NGL-ryhmään vasemmistoliitto. Kristillisdemokraateilla ei ole yhtään edustajaa Euroopan parlamentissa, mutta KD:n toistaiseksi viimeinen europarlamentaarikko Sari Essayah istui osana EPP-ryhmää. Muissa parlamenttiryhmissä ei ole suomalaisjäseniä.
