EU-maat pienentävät puolustusbudjettejaan, kun maailmanlaajuisesti tilanne on päinvastainen. Kyse ei ole vain käytetyn rahan määrästä, vaan mitä summalla saa.
EU-maiden puolustus kärsii tehottomuudesta, päällekkäisyyksistä, kilpailun puutteesta ja uhkaa jäädä jälkeen globaalista kehityksestä. Koordinaation puute maksaa jäsenmaille sata miljardia euroa vuodessa. EU-komissio haluaa muuttaa tilanteen.
– Emme ole rakentamassa EU:n armeijaa tai toista Natoa, vaan parantamassa Euroopan turvallisuutta ja auttamassa jäsenmaita saamaan puolustusmäärärahoilleen parempaa vastinetta, linjasi komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen esitellessään puolustuksen toimintasuunnitelmaa keskiviikkona Brysselissä.
Rahaa hankintoihin ja tutkimukseen
EU-komissio esittää muun muassa puolustusrahaston perustamista. Se koostuisi kahdesta osasta.
Toinen rahoittaisi puolustusteollisuuden tutkimus- ja kehitystyötä, toinen jäsenmaiden yhteisiä puolustushankintoja. Näin pienelläkin maalla olisi mahdollista hankkia tai liisata kallista kalustoja ja vielä järkevämpään hintaan.
Myös lainoitus olisi mahdollista. Rahoitus on tarkoitus kerätä pääosin jäsenmailta itseltään, loput EU:n budjetista. Tarkoituksena on saada vuositasolla liikkeelle vähintään viisi miljardia euroa. T&k-toimintaan on puolestaan luvassa 500 miljoonaa euroa vuodesta 2020 eteenpäin.
Lisäksi komissio haluaa helpottaa Euroopan investointipankin mahdollisuuksia rahoittaa puolustuksen hankintaketjuja ja ehdottaa, että myös Euroopan rakenne- ja investointirahasto ERI voisi rahoittaa puolustussektorin investointeja. Myös puolustuksen sisämarkkinoiden vahvistamiseen on luvassa toimia.
Britit ulos, puolustus sisään
Vuosikausien puolustuspolitiikan hiljaisuuden päättymiseen on neljä syytä. EU-maiden turvallisuustilanne on viime vuosina huonontunut dramaattisesti. Toiseksi puolustus on yksi harvoista asioista, joissa kansalaiset haluavat EU:n syventävän yhteistyötä. Lisäksi Yhdysvallat painostaa yhä kovemmin äänenpainoin Eurooppaa kasvattamaan puolustusresurssejaan.
Kuitenkin kaikkien keskeisin syy sille, miksi EU-tasolla on yhtäkkiä pyyhitty pölyt puolustussuunnitelmien päältä, on Brexit-kansanäänestys.
Britannia vastustaa verisesti ajatusta puolustusunionista ja on torpedoinut tehokkaasti jokaisen puolustusyhteistyön tiivistämisajatuksen. Kun ongelma on brittien tulevan EU-eron myötä poistumassa, on aika toimia.
Puolustuskysymyksissä otetaan nyt askeleita EU-koneiston joka rintamalla: vain pari päivää Brexit-tuloksen jälkeen EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitteli ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalistrategian. Ranskan, Saksan ja Italian hallitukset julkistivat saman tien yhteisen esityksensä EU:n puolustuksen kehittämiseksi.
Syyskuussa 27 jäsenmaata vahvistivat yksimielisesti, että yhdentyminen puolustuksen saralla on prioriteetti. Europarlamentin oma mietintö puolustusunionista hyväksyttiin sekin viime viikolla.
Nyt tai ei enää koskaan
Komission puolustussuunnitelma on varovainen ja esitysten juridinen pohja on vielä auki. Mutta kyseessä on tärkeä askel eteenpäin. Paljon on jo valmiina, mutta useita direktiivejä ei ole toimeenpantu.
Pysyvästä rakenteellisesta puolustusyhteistyöstä löytyy jo kirjaus Lissabonin sopimuksesta. Seuraavat kuukaudet näyttävät, pystyykö unioni etenemään tekojen tasolla.
Jäsenmaiden valtionjohdon on määrä keskustella aloitteista huippukokouksessaan Brysselissä joulukuussa. Eteneminen tulee olemaan tahmeaa, koska päätökset vaativat EU-maiden kesken yksimielisyyden. Esimerkiksi Ruotsi on jo ilmoittanut, että ajatus Euroopan investointipankin rahoittamista puolustushankinnoista on sille punainen vaate.
Toimittaja: HELI SATULI, Bryssel.
