Erityisesti arkkipiispa on huolissaan siitä, mitä leikkaukset kertovat maamme arvomaailmasta.
– Suurin leikkaus kohdistuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Se ei ole oikeus eikä kohtuus, Kari Mäkinen sanoi kirkon ulkoasian neuvoston seminaarissa torstaina.
Arkkipiispan mukaan Suomen talouden ongelmia ei pidä vähätellä, mutta ei ole uskottavaa, jos sanomme, ettei Suomella ole varaa kantaa globaalia vastuuta.
– Olemme kuitenkin edelleen erittäin rikas maa ja kirkko. Mikäli eduskunta päättää katkaista äkillisesti näin suuren osan kehitysyhteistyön toiminnoista, se merkitsee, että kovat arvot ovat niskan päällä. Vetoan poliittisiin päättäjiin, että näin ei tapahtuisi, Mäkinen sanoi.
Arkkipiispa muistuttaa, että suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu eetoksella, joka on ohjannut kantamaan vastuuta erityisesti niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmilla.
– Ymmärrän, että globaalitalouden kilpailupaineet vaikuttavat säälimättömiltä. Siitä huolimatta nyt annettu viesti on erittäin kova. Se murentaa sellaista sosiaalista vastuuta, jossa päätöksiä katsotaan heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta. Se ohjaa ihmisiä pitämään ensi sijassa huolta itsestään ja omasta pärjäämisestään. Se henkii suostumista sellaiseen yhteiskuntaan ja maailmaan, jossa vahvat pitävät omastaan kiinni ja ne, jotka eivät selviydy, jäävät oman onnensa nojaan. Tähän viestiin kirkko ei voi yhtyä, Mäkinen toteaa.
Arkkipiispa kannustaa myös seurakuntia tukemaan vuonna 2016 lähetystä ja kansainvälistä diakoniaa vähintään 4 prosentin osuudella verotuloista. Piispainkokous on suosittanut, että seurakunnat osoittaisivat budjetissaan 3 prosenttia verotuloista lähetyksen ja kansainvälisen diakonian tukemiseen.
Seurakunnat ovat vastanneet niin, että viime vuonna luku oli 2,5 prosenttia.
