Keskustan Matti Vanhasen mukaan Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimmät puitteet muodostavat Pohjoismaat, EU, ETYJ, Euroopan neuvosto, YK sekä rauhankumppanuus Naton kanssa.
– Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on meille tärkeää. Meillä on hyvät suhteet naapurimaahamme Venäjään, keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Vanhanen sanoi tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Vanhasen mielestä käytännönläheistä yhteistyötä ja vuoropuhelua Venäjän kanssa tulee edistää niin EU:ssa kuin kahdenvälisesti.
– Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa tavoitteenaan Ukrainan kriisin ratkaisu Minskin sopimuksen mukaisesti, jolloin myös pakotteita voitaisiin purkaa, Vanhanen totesi.
Keskusta suhtautuu myönteisesti hallituksen painopisteeseen syventää Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittista sekä puolustuspoliittista yhteistyötä.
– On sitä parempi, mitä laadukkaampaan ja tiiviimpään yhteistyöhön maidemme puolustusvoimat kykenevät.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa on määrittänyt sotilasliittoon kuulumattomuus.
– Yhdessä Ruotsin kanssa olemme toimineet samankaltaisilla politiikkavalinnoillamme keskeisenä tekijänä Pohjolan ja Itämeren vakaudelle. Linja on palvellut turvallisuuttamme hyvin.
Keskustan eduskuntaryhmä yhtyy hallituksen tavoitteeseen siitä, että Suomi on jatkossakin sotilasliittoon kuulumaton maa.
– Pidämme myös perusteltuna hallituksen linjaa pitää yllä sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta.
Keskusta on puoluekokouksessaan kaksi viikkoa sitten linjannut, että sotilasliittoon kuulumattomuus on hyvä linja lähivuosille.
– Suomen on viisasta toimia omissa ratkaisuissaan kuitenkin siten, että Nato-jäsenyyden hakeminen on mahdollista, jos valtiojohto ja kansa päätyvät uuteen perusratkaisuun.
Jos Nato-jäsenyyden hakeminen tulee tulevaisuudessa ajankohtaiseksi, asiasta on keskustan mielestä järjestettävä neuvoa‐antava kansanäänestys.
”Kriisit lähempänä Suomea”
Vanhasen mukaan Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut viimeisten vuosien aikana.
– Kriisit ovat tulleet lähemmäs Suomea ja osaksi Eurooppaa. Ukrainan ja Krimin tapahtumat ovat tuoreessa muistissamme ja konflikti jatkuu yhä. Venäjä pyrkii palauttamaan suurvalta-asemaansa voimapolitiikan keinoin. Naton ja Yhdysvaltojen läsnäolo on lisääntynyt lähialueillamme.
Vanhasen mukaan keskusta on aina painottanut viisaan ja yhdessä sovitun ulkopolitiikan merkitystä, jonka rinnalla tarvitaan uskottava puolustus.
Hänen mielestään yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin perustuva kansallisen puolustuksen malli on toiminut Suomessa hyvin.
Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä selontekoon kirjattua päämäärää, jonka mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeinen tavoite on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin.
– Myös puolustuskyvyn ensisijainen tarkoitus on muodostaa potentiaaliselle hyökkääjälle ennaltaehkäisevä kynnys, joka auttaa yhdessä ulkopolitiikan kanssa pitämään maan sotilaallisten konfliktien ulkopuolella. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa nimenomaan sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi.
Aktiivinen vakauspolitiikka tarkoittaa Vanhasen mukaan keskinäisen luottamuksen ja laaja-alaisen yhteistyön edistämistä.
– Emme vain varaudu uhkiin reaktiivisesti, vaan pyrimme toimimaan ennaltaehkäisevästi niin, että todennäköisyys konfliktien syttymiselle olisi mahdollisimman pieni. Hyvät naapurisuhteet jokaiseen ilmansuuntaan sekä monenvälisen kansainvälisen vuoropuhelun tukeminen ovat vakauspolitiikan tärkeimpiä välineitä.
