Zikavirusinfektion on todettu aiheuttavan sikiöiden synnynnäisiä keskushermoston kehityshäiriöitä. Sen hoitoon ei vielä ole hyväksyttyjä lääkkeitä. Zikavirus on niiden 11 virusinfektion joukossa, jotka maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut välittömästi tutkimus- ja lääkekehitystyötä vaativien infektioiden joukkoon.
Koska virusten rakenneosat muuntuvat hyvin nopeasti, tehokkaiden viruslääkkeiden kehittäminen on hankalaa. Virukset kuitenkin tarvitsevat myös isäntäsolun molekyylejä lisääntyäkseen. Lääkkeiden kohdistaminen näitä isäntäsolun omia, virukselle välttämättömiä proteiineja vastaan, on usein toimiva ratkaisu.
Ryhmänjohtaja Denis Kainovin ja professori Olli Vapalahden johtama kansainvälinen tutkimusryhmä päätti testata tätä lähestymistapaa zikaviruksen osalta. Helsingin yliopiston tutkijat pystyivät osoittamaan, että influenssaa vastaan tehoavat, isäntäsolun omiin proteiineihin kohdistuvat lääkkeet estävät myös zikaviruksen lisääntymistä ihmissoluissa.
Tutkimusryhmä hyödynsi menetelmää, jossa laboratoriossa kasvatettuja ihmisen verkkokalvon pigmenttiepiteelin soluja infektoitiin sikiön aivokudoksesta eristetyllä zikaviruskannalla. Tämän jälkeen soluviljelmiin lisättiin erilaisia lääkeaineita.
Kolme testatuista lääkeaineista, obatoclax, gemsitabiini ja salifenyylihalamidi, estivät zikavirusten rakenneosien muodostumisen ja uusien virusten syntymisen. Tarvittavat lääkepitoisuudet olivat niin pieniä, että ne eivät vahingoittaneet soluja.
– Tuloksemme osoittavat näiden viruslääkkeiden ja niiden yhdistelmien estävän tehokkaasti zikaviruksen ja sen isäntäsolujen vuorovaikutusta. Lisäksi tiedämme nyt enemmän näiden lääkeaineiden vaikutusmekanismeista ja kohdeviruksista, kertoo Denis Kainov.
– Näyttää siltä, että uusien ja uhkaavien virusepidemioiden yhteydessä kannattaa seuloa myös kaupallisesti saatavilla olevien, hyväksyttyjen lääkkeiden tai vielä kehitysvaiheessa olevien lääkeaineiden tehoa näihin uusiin tauteihin. Tällaisen työkalupakin avulla lääkekehitys niin zikavirusta kuin muita äkillisesti ilmestyviä virusuhkia vastaan saattaisi merkittävästi nopeutua, toteaa Vapalahti.
Tutkimus on julkaistu Antiviral Research -tiedelehdessä.
