Rankimmin reagoivat asuntovelalliset lasten vanhemmat ja eläkeikää lähestyvät.
– Heidän on vaikeampi uskoa tulevaisuuteensa työmarkkinoilla kuin nuorten. Monilla on asuntolainaa ja huollettavanaan lapsia, Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Tanja Vuorela toteaa.
Sama on huomattu Mehiläisen työterveydessä, jossa lisätään esimerkiksi psykologien vastaanottoaikoja heti kun tieto isoista yt-neuvotteluista tulee.
Mehiläisen johtaja työterveyslääkäri Auli Rytivaara kertoo, että eri toimialoilla ihmisten reaktiot vaihtelevat.
– Jos yt-neuvottelut tulevat täytenä yllätyksenä, lyhyet sairauspoissaolot saattavat aluksi jopa laskea. Tilanne on aivan toinen yrityksissä, joissa aloitetaan vaikka kymmenennet yt-kierrokset.
Vielä pari vuotta sitten oli yleisempää, että sairauspoissaolot vähenivät niissä yksiköissä, joiden henkilöstö oli irtisanomisvaarassa.
– Nyt tällaista ei enää näy. Yt-neuvotteluista ja irtisanomisista on tullut arkipäivää. Ikävää on, että monet joutuvat yt-kierroksiin toistuvasti, Vuorela sanoo.
Tänä vuonna on irtisanottu yli 9 000 ihmistä. Yt-neuvotteluiden piirissä on ollut yli 94 600 ihmistä. Synkät luvut eivät ole aivan yhtä pahoja kuin viime vuonna, jolloin irtisanottiin noin 15 000 ihmistä.
Mitä enemmän työ ihmiselle merkitsee, sitä kovempaa potkut kolahtavat.
– Irtisanotuksi tuleminen loukkaa aina. Työ on meidän kulttuurissamme tärkeä asia, niinpä potkut voivat tuntua ihmisarvon menetykseltä. Stressi voi olla yhtä vahvaa kuin läheisen kuollessa, työyhteisökouluttaja Pekka Hämäläinen sanoo.
